Mikä avaisi presidentti Halosen silmät Venäjästä?

Presidentti Halonen otti Eesti Päevalehden (14.8.2017) haastattelussa asiakseen rohkaista virolaisia luopumaan uhrimentaliteetista. Halosen mukaan Virolla ei ole myöskään syytä pelkoon Venäjän suhteen. Entisen tasavallan presidenttimme sinisilmäinen suhtautuminen Venäjään ei näytä muuttuneen viime vuosien tapahtumista huolimatta.

Viron johdonmukainen ja realistinen analyysi Venäjän kehityksestä on osoittautunut todeksi viimeistään Georgian ja Ukrainan sotien myötä. Venäjä jakaa Eurooppaa etupiireihin ja on valmis käyttämään sotilaallista voimaa poliittisten päämääriensä saavuttamiseksi. Venäjä on valloittanut Ukrainalta Krimin ja siirrellyt Euroopan rajoja.

Venäjä ei ole Putinin johdolla matkalla demokratiaan vaan kohti entistä tiukempaa diktatuuria, jossa toisinajattelijat hiljennetään ja vähemmistöjä vainotaan.

Venäjä on puuttunut röyhkeästi ja häikäilemättömästi myös Viron sisäisiin asioihin. Kymmenen vuoden takaisen Venäjän masinoiman pronssisoturikiistan aikana Viro joutui kohteeksi laajamittaiselle kyberhyökkäykselle, joka sulki muun muassa pankkien tietoliikenneyhteydet ja valtion e-portaalit sekä valtakunnalliset uutissivustot.

Venäjä ei ole sittemmin tehnyt elettäkään suhteiden parantamiseksi Viron kanssa. Päinvastoin etelänaapuri on yhä jatkuvasti Venäjän hybridivaikuttamisyritysten kohteena. Venäläinen media esimerkiksi mustamaalaa järjestelmällisesti Viroa ja pyrkii siten horjuttamaan venäläisvähemmistön integroitumista virolaiseen yhteiskuntaan.

Viron kokemukset ja varoitukset Venäjästä ovat Suomessa usein kaikuneet kuuroille korville tai niihin on suhtauduttu YYA-aikakauden poliitikkojen suunnalta ylimielisesti naureskellen. Viime vuosina voimapolitiikka on tehnyt kuitenkin paluun Venäjän keinovalikoimaan, ja Itämeren turvallisuustilanteen heikentymiseen on herätty myös Suomessa.

Suomessa hellitään yhä ajatusta siitä, että meillä olisi erityistä Venäjä-osaamista. Valitettavasti tuo ”osaaminen” on näyttäytynyt lähinnä vain naiiviina toiveajatteluna.

Virolaiset sen sijaan ovat ennustaneet Venäjän kehityksen Neuvostoliiton romahduksen jälkeen paremmin kuin suomalaiset. Näyttää siltä, että todellinen Venäjä-osaaminen löytyykin Virosta eikä Suomesta. Siitä huolimatta Halonen ja useat muut suomalaiset poliitikot eivät edelleenkään malta olla ohjeistamatta Viroa siitä, miten itänaapurin kanssa tulisi elää.

Halosen puheet virolaisten uhrimentaliteetista ja aikaisemmat heitot neuvostomiehityksen jälkeisestä posttraumaattisesta stressistä ovat epäreiluja jo kerran isänmaansa menettäneitä virolaisia kohtaan. Suomesta ei ole neuvojaksi Venäjä-suhteiden hoidossa niin kauan kuin oma suomettumisen ajan likapyykki on pesemättä ja emme itse uskalla puhua Venäjästä tosiasiat tunnustaen.

Mattilepisto
Kokoomus Vantaa

Tallinnassa kansainvälistä politiikkaa opiskellut kansanedustajan avustaja. Mielipiteet ovat kirjoittajan omia.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu