Venäjä http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132403/all Fri, 18 May 2018 09:01:10 +0300 fi "The people are the new oil" http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255469-the-people-are-the-new-oil <p>Tohtori (in spe) Ekaterina Shulmanin Ulkopoliittisessa instituutissa 14.5.2018 esittämiä teesejä Venäjän &quot;poliittisesta maisemasta&quot; presidentinvaalien jälkeen (ja yleisemmin koko regiimistä). Hänen ja UPI:n ohjelmajohtaja Arkady Mosheksen mietteiden välillä on paljon samaa. Moshes olikin puheenjohtaja äskenmainitussa tilaisuudessa.</p><p>Viime vaalien kaksi merkittävintä uutuutta (olivatkohan ne kokonaan uutuuksia?) olivat</p><ul><li>vaihtoehto-ehdokkaiden estäminen eli osallistumaan ei päästetty kuin jollakin tavalla narrimaisia, ei-vakavasti-otettavia vastaehdokkaista Putinille. Siksi äänestäjällä oli sisäänrakennettu yllyke antaa äänensä Putinille,</li><li>äänestäjien mobilisointi työpaikkakohtaisesti, ei enää alueellisesti. Koska on tapahtunut laaja talouden kansallistaminen ja yhteiskunnan &rdquo;valtiollistaminen&rdquo;, tämä oli mahdollista, ja tällä tavalla voitiin luoda vahva ryhmäpaine osallistua vaaleihin. Sitä tuki Venäjän vahva kaupungistuminen. Silti osallistumisaste oli melko alhainen.</li></ul><p>Ulkoiset uhat eivät suuresti vaikuttaneet äänestäjien asenteisiin tällä kertaa.</p><p>Vaalipuheilla ja harjoitetulla politiikalla ei ole Venäjällä mitään tekemistä keskenään. Ei myöskään vaalien jälkeen julistetuilla suunnitelmilla ja sillä mitä oikeasti tapahtuu. Huomio olisikin keskitettävä siihen, mitä käytettävissä olevilla resursseilla on tehtävissä. &rdquo;Valtiollistaminen&rdquo; on viety jo pitkälle, mutta jotain on kuitenkin yhä silläkin saralla tehtävissä.</p><p>Systeemin ydin on resurssien jakaminen, ja siihen on yhä vähemmän mahdollisuuksia talouden stagnoituessa. Regiimi on kuitenkin sitkeä kuten autoritääristen regiimien tapana on. Vertaus Venezuelaan, jossa regiimi on yhä pystyssä.</p><p>Eliitin keskinäinen taistelu kuitenkin kovenee näissä olosuhteissa. Korruption vastaiset kampanjat, &rdquo;katoamiset&rdquo; jne. lisääntyvät. Toisaalta eliitin klaanien taistelu muodostaa systeemin &rdquo;checks and balances&rdquo;. Kukaan ei saa päästä ylivertaiseen asemaan yksin eikä liittolaisten tukemana.</p><p>Kun materiaaliset resurssit vähenevät, uudeksi kohteeksi tulevat ihmiset: &rdquo;the people are the new oil&rdquo;. Miten näistä saadaan puristettua lisää resursseja? Välittömät verot eivät käy. Mutta välilliset kuten valmisteverot, kiinteistöverot ja sakot käyvät. Samoin eläkeiän nostaminen, joka on jo tapetilla. Edelleen: ammatinharjoittajien verottaminen; nämä ovat laajalti verotuksen ulkopuolella nykyään.</p><p>Ei ole mitään suurta suunnitelmaa; regiimi toimii päivästä päivään.</p><p>Yleisluonteisia ideoita: suuret infrastruktuuriprojektit, joita varten houkutellaan ulkomaille rahojaan sijoittaneita palauttamaan rahat Venäjälle (muun muassa pelottelemalla länsimaiden asettamilla sanktioilla). Valtiollistamisen yksi (tarkoittamaton) seuraus on ollut, että myös valtion velvollisuudeksi tulevien asioiden määrä kasvaa. Tämän takia pyritään värväämään niin sanottua kolmatta sektoria niitä hoitamaan ja osoittamaan sille tätä varten resursseja. Ongelma: mistä löytää enää uskottavia toimijoita?</p><p>Talousreformien tiellä on regiimin kyvyttömyys ja haluttomuus uudistaa itseään, taloutta ja maata. Silovikit eivät luovu vallastaan, ja siksi myöskään oikeuslaitoksen uudistaminen ei onnistu; senhän olisi silloin puututtava myös silovikien toimintaan.</p><p>Jotakin demokratian kannalta myönteisiä asioita voi silti tapahtua:</p><ul><li>järkevä makrotalouspolitiikka jatkuu,</li><li>virastojen toimintaa voidaan ammattimaistaa,</li><li>tiede ja teknologia voi saada lisää resursseja, samoin koulutus.</li></ul><p>Kaiken ydin on vallansiirto-ongelma, jota mikään autoritäärinen regiimi ei ole ratkaissut. Tämän ymmärtämiseksi on kysyttävä, mikä on Venäjällä presidentinviran varsinainen tehtävä. Niitä on kolme:</p><ul><li>vallan legitimointi ulkomailla,</li><li>vallan legitimointi kotimaassa.</li><li>edellä mainitun tasapainon (checks and balances) ylläpitäminen, riitojenratkaisijana (arbiter) toimiminen).</li></ul><p>Pari vuotta menee nyt vaalien jälkeisen tilanteen päivittäisten ongelmien kanssa painiskeluun. Mutta noin vuonna 2020 eliitti alkaa kysellä mitä Putinin jälkeen, sillä edellä mainitut tehtävät eivät enää onnistu entisellä tyylillä, jossa ne ovat yhden henkilön käsissä. Jonkalainen kollektiivinen johto voi olla vastaus, mutta minkälainen?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tohtori (in spe) Ekaterina Shulmanin Ulkopoliittisessa instituutissa 14.5.2018 esittämiä teesejä Venäjän "poliittisesta maisemasta" presidentinvaalien jälkeen (ja yleisemmin koko regiimistä). Hänen ja UPI:n ohjelmajohtaja Arkady Mosheksen mietteiden välillä on paljon samaa. Moshes olikin puheenjohtaja äskenmainitussa tilaisuudessa.

Viime vaalien kaksi merkittävintä uutuutta (olivatkohan ne kokonaan uutuuksia?) olivat

  • vaihtoehto-ehdokkaiden estäminen eli osallistumaan ei päästetty kuin jollakin tavalla narrimaisia, ei-vakavasti-otettavia vastaehdokkaista Putinille. Siksi äänestäjällä oli sisäänrakennettu yllyke antaa äänensä Putinille,
  • äänestäjien mobilisointi työpaikkakohtaisesti, ei enää alueellisesti. Koska on tapahtunut laaja talouden kansallistaminen ja yhteiskunnan ”valtiollistaminen”, tämä oli mahdollista, ja tällä tavalla voitiin luoda vahva ryhmäpaine osallistua vaaleihin. Sitä tuki Venäjän vahva kaupungistuminen. Silti osallistumisaste oli melko alhainen.

Ulkoiset uhat eivät suuresti vaikuttaneet äänestäjien asenteisiin tällä kertaa.

Vaalipuheilla ja harjoitetulla politiikalla ei ole Venäjällä mitään tekemistä keskenään. Ei myöskään vaalien jälkeen julistetuilla suunnitelmilla ja sillä mitä oikeasti tapahtuu. Huomio olisikin keskitettävä siihen, mitä käytettävissä olevilla resursseilla on tehtävissä. ”Valtiollistaminen” on viety jo pitkälle, mutta jotain on kuitenkin yhä silläkin saralla tehtävissä.

Systeemin ydin on resurssien jakaminen, ja siihen on yhä vähemmän mahdollisuuksia talouden stagnoituessa. Regiimi on kuitenkin sitkeä kuten autoritääristen regiimien tapana on. Vertaus Venezuelaan, jossa regiimi on yhä pystyssä.

Eliitin keskinäinen taistelu kuitenkin kovenee näissä olosuhteissa. Korruption vastaiset kampanjat, ”katoamiset” jne. lisääntyvät. Toisaalta eliitin klaanien taistelu muodostaa systeemin ”checks and balances”. Kukaan ei saa päästä ylivertaiseen asemaan yksin eikä liittolaisten tukemana.

Kun materiaaliset resurssit vähenevät, uudeksi kohteeksi tulevat ihmiset: ”the people are the new oil”. Miten näistä saadaan puristettua lisää resursseja? Välittömät verot eivät käy. Mutta välilliset kuten valmisteverot, kiinteistöverot ja sakot käyvät. Samoin eläkeiän nostaminen, joka on jo tapetilla. Edelleen: ammatinharjoittajien verottaminen; nämä ovat laajalti verotuksen ulkopuolella nykyään.

Ei ole mitään suurta suunnitelmaa; regiimi toimii päivästä päivään.

Yleisluonteisia ideoita: suuret infrastruktuuriprojektit, joita varten houkutellaan ulkomaille rahojaan sijoittaneita palauttamaan rahat Venäjälle (muun muassa pelottelemalla länsimaiden asettamilla sanktioilla). Valtiollistamisen yksi (tarkoittamaton) seuraus on ollut, että myös valtion velvollisuudeksi tulevien asioiden määrä kasvaa. Tämän takia pyritään värväämään niin sanottua kolmatta sektoria niitä hoitamaan ja osoittamaan sille tätä varten resursseja. Ongelma: mistä löytää enää uskottavia toimijoita?

Talousreformien tiellä on regiimin kyvyttömyys ja haluttomuus uudistaa itseään, taloutta ja maata. Silovikit eivät luovu vallastaan, ja siksi myöskään oikeuslaitoksen uudistaminen ei onnistu; senhän olisi silloin puututtava myös silovikien toimintaan.

Jotakin demokratian kannalta myönteisiä asioita voi silti tapahtua:

  • järkevä makrotalouspolitiikka jatkuu,
  • virastojen toimintaa voidaan ammattimaistaa,
  • tiede ja teknologia voi saada lisää resursseja, samoin koulutus.

Kaiken ydin on vallansiirto-ongelma, jota mikään autoritäärinen regiimi ei ole ratkaissut. Tämän ymmärtämiseksi on kysyttävä, mikä on Venäjällä presidentinviran varsinainen tehtävä. Niitä on kolme:

  • vallan legitimointi ulkomailla,
  • vallan legitimointi kotimaassa.
  • edellä mainitun tasapainon (checks and balances) ylläpitäminen, riitojenratkaisijana (arbiter) toimiminen).

Pari vuotta menee nyt vaalien jälkeisen tilanteen päivittäisten ongelmien kanssa painiskeluun. Mutta noin vuonna 2020 eliitti alkaa kysellä mitä Putinin jälkeen, sillä edellä mainitut tehtävät eivät enää onnistu entisellä tyylillä, jossa ne ovat yhden henkilön käsissä. Jonkalainen kollektiivinen johto voi olla vastaus, mutta minkälainen?

]]>
0 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255469-the-people-are-the-new-oil#comments Venäjä Vladimir Putin Fri, 18 May 2018 06:01:10 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255469-the-people-are-the-new-oil
#Metoo Venäjällä http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255434-metoo-venajalla <p><em>Useat tiedotusvälineet ovat vetäneet toimittajansa duumasta vastalauseena sille, ettei ahdistelijan toimiin ole puututtu.</em></p> <p>Hetken aikaa näytti siltä, ettei lokakuusta 2017 sosiaalisessa mediassa laajasti levinnyt #metoo-liike tulisi lyömään itseään läpi Venäjällä. Marraskuussa perussuomalaisten Suomen Uutiset -nettilehti nosti Venäjän esimerkiksi maasta ilman #metoo-liikettä: &rdquo;on kuitenkin mahdollista, että asiat nähdään toisella tavalla&rdquo;.</p> <p>Itse asiassa #metoo-liikkeestä tuli Venäjällä tavallaan someilmiö jo ennen länsimaita. Kesällä 2016 ukrainalainen feministi ja toimittaja&nbsp;<strong>Anastasia Melnitšenko</strong>&nbsp;aloitti somekampanjan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan hashtagilla #enpelkääsanoa, ja kampanja levisi nopeasti Venäjälle, Valko-Venäjälle ja muualle venäjänkieliselle kielialueelle.</p> <p>Kampanja aloitti Ukrainassa keskustelun lainsäädännön uudistamisesta, mutta Venäjällä se ei vielä johtanut paljastuksiin julkisuuden henkilöistä tai paineeseen muuttaa lakeja.</p> <p>Duumassa vallan&nbsp;väärinkäyttöä</p> <p>Helmi-maaliskuussa tilanne muuttui. Ensin 22. helmikuuta pieni ja riippumaton, lähinnä internetin kautta leviävä Dožd-televisiokanava kysyi Liberaalidemokraattisen puolueen LDPR:n&nbsp;<strong>Vladimir Žirinovskia</strong>&nbsp;haastatellessaan, mitä tämä on mieltä kanavan anonyymien lähteiden kertomuksista puolueen kansanedustajan&nbsp;<strong>Leonid Slutskin</strong>&nbsp;harjoittamasta ahdistelusta. Slutski on duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja.</p> <p>Haastattelun jälkeen Doždin anonyymejä lähteitä tuli julkisuuteen yksi kerrallaan. Kävi ilmi, että Slutski oli ahdistellut Dožd-kanavan tuottajaa&nbsp;<strong>Daria Žukia</strong>&nbsp;ja RTVI-kanavan päätoimittajaa&nbsp;<strong>Jekaterina Kotrikadzea</strong>.</p> <p>BBC:n Venäjän toimituksen&nbsp;<strong>Farida Rustamova</strong>&nbsp;julkaisi 24. maaliskuuta 2017 tehdyn äänityksen, jonka hän teki yrittäessään saada Slutskilta haastattelun tämän työhuoneessa. Slutski työnsi käden Rustamovan hameen alle.</p> <p><em>Loput jutusta luettavissa täällä:</em>&nbsp;<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3896381-metoo-venajalla-maassa-kampanjoidaan-ahdistelunvastaisen-lakiuudistuksen-puolesta">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3896381-metoo-venajalla-maassa-kampanjoidaan-ahdistelunvastaisen-lakiuudistuksen-puolesta</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Useat tiedotusvälineet ovat vetäneet toimittajansa duumasta vastalauseena sille, ettei ahdistelijan toimiin ole puututtu.

Hetken aikaa näytti siltä, ettei lokakuusta 2017 sosiaalisessa mediassa laajasti levinnyt #metoo-liike tulisi lyömään itseään läpi Venäjällä. Marraskuussa perussuomalaisten Suomen Uutiset -nettilehti nosti Venäjän esimerkiksi maasta ilman #metoo-liikettä: ”on kuitenkin mahdollista, että asiat nähdään toisella tavalla”.

Itse asiassa #metoo-liikkeestä tuli Venäjällä tavallaan someilmiö jo ennen länsimaita. Kesällä 2016 ukrainalainen feministi ja toimittaja Anastasia Melnitšenko aloitti somekampanjan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan hashtagilla #enpelkääsanoa, ja kampanja levisi nopeasti Venäjälle, Valko-Venäjälle ja muualle venäjänkieliselle kielialueelle.

Kampanja aloitti Ukrainassa keskustelun lainsäädännön uudistamisesta, mutta Venäjällä se ei vielä johtanut paljastuksiin julkisuuden henkilöistä tai paineeseen muuttaa lakeja.

Duumassa vallan väärinkäyttöä

Helmi-maaliskuussa tilanne muuttui. Ensin 22. helmikuuta pieni ja riippumaton, lähinnä internetin kautta leviävä Dožd-televisiokanava kysyi Liberaalidemokraattisen puolueen LDPR:n Vladimir Žirinovskia haastatellessaan, mitä tämä on mieltä kanavan anonyymien lähteiden kertomuksista puolueen kansanedustajan Leonid Slutskin harjoittamasta ahdistelusta. Slutski on duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja.

Haastattelun jälkeen Doždin anonyymejä lähteitä tuli julkisuuteen yksi kerrallaan. Kävi ilmi, että Slutski oli ahdistellut Dožd-kanavan tuottajaa Daria Žukia ja RTVI-kanavan päätoimittajaa Jekaterina Kotrikadzea.

BBC:n Venäjän toimituksen Farida Rustamova julkaisi 24. maaliskuuta 2017 tehdyn äänityksen, jonka hän teki yrittäessään saada Slutskilta haastattelun tämän työhuoneessa. Slutski työnsi käden Rustamovan hameen alle.

Loput jutusta luettavissa täällä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3896381-metoo-venajalla-maassa-kampanjoidaan-ahdistelunvastaisen-lakiuudistuksen-puolesta

]]>
2 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255434-metoo-venajalla#comments Ahdistelu Feminismi metoo Venäjä Thu, 17 May 2018 09:05:42 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255434-metoo-venajalla
Suomi kuuluu itään - Kukaan ei myönnä mitään http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255278-suomi-kuuluu-itaan-kukaan-ei-myonna-mitaan <p>Suomi kuuluu itään, vaikka kuinka huutaisimme että Suomi kuuluu länteen. Suomi on selvästi enemmän venäläinen kun eurooppalainen. Tätä totuutta emme koskaan halua myöntää, koska häpeämme sitä. Ei tarvita kuin tapaus Huhtasaari osoittamaan että olen ehdottomasti oikeassa. Jos ei Huhtasaaresta vielä vakuutu niin tapaus Sipilä saa vakuuttumaan.</p><p>Suomalaisen kulttuurin kulmakivenä näet on peräänantamaton kiertely ja vetkuilu. Tehtyä virhettä ei koskaan missään myönnetä. Selitellään sitä ja tätä ynnä väitetään kaikkea ajojahdiksi. Näin on nyt ja näin on Suomessa ollut aina. Venäläinen malli.</p><p>Huhtasaari ei myönnä mitään ja syyttää kaikkia muita. Sipilä ei myönnä mitään ja syyttää kaikkia muita. Kummankin kannattajat ovat vähintään yhtä sokeita kuin ne venäläiset, jotka mielestämme sokeasti kannattavat vääriä venäläisiä.</p><p>Luonnollisesti miellä on omat oligarkkimmekin. Heidät löytä kokoomuksesta ja keskustasta. Löytää nyt, ja on aina löytänyt.</p><p>Suomi kuuluu itään. Suomi ei kuulu Eurooppaan eikä länteen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi kuuluu itään, vaikka kuinka huutaisimme että Suomi kuuluu länteen. Suomi on selvästi enemmän venäläinen kun eurooppalainen. Tätä totuutta emme koskaan halua myöntää, koska häpeämme sitä. Ei tarvita kuin tapaus Huhtasaari osoittamaan että olen ehdottomasti oikeassa. Jos ei Huhtasaaresta vielä vakuutu niin tapaus Sipilä saa vakuuttumaan.

Suomalaisen kulttuurin kulmakivenä näet on peräänantamaton kiertely ja vetkuilu. Tehtyä virhettä ei koskaan missään myönnetä. Selitellään sitä ja tätä ynnä väitetään kaikkea ajojahdiksi. Näin on nyt ja näin on Suomessa ollut aina. Venäläinen malli.

Huhtasaari ei myönnä mitään ja syyttää kaikkia muita. Sipilä ei myönnä mitään ja syyttää kaikkia muita. Kummankin kannattajat ovat vähintään yhtä sokeita kuin ne venäläiset, jotka mielestämme sokeasti kannattavat vääriä venäläisiä.

Luonnollisesti miellä on omat oligarkkimmekin. Heidät löytä kokoomuksesta ja keskustasta. Löytää nyt, ja on aina löytänyt.

Suomi kuuluu itään. Suomi ei kuulu Eurooppaan eikä länteen.

 

 

 

 

 

]]>
82 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255278-suomi-kuuluu-itaan-kukaan-ei-myonna-mitaan#comments Juha Sipilä Kokoomus Länsi Laura Huhtasaari Venäjä Mon, 14 May 2018 11:59:35 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255278-suomi-kuuluu-itaan-kukaan-ei-myonna-mitaan
Pikaviestimen esto suututti monet Venäjällä http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255269-pikaviestimen-esto-suututti-monet-venajalla <p>Venäjällä suosituin pikaviestipalvelu ei ole Whatsapp, vaan sitä muistuttava Telegram. Telegramin perustivat Durovin veljekset Pavel ja Nikolai vuonna 2013, veljeksistä julkisuudessa viihtyy lähinnä nuorempi Pavel.</p> <p>Veljekset perustivat Venäjän Facebook-kopion Vkontakten vuonna 2006, mutta vuonna 2014 heidät syrjäytettiin yrityksen johdosta Kremlin tukemassa kaappauksessa. Tämän jälkeen veljekset pakenivat Venäjältä, ja Pavel hankki itselleen pienen saarivaltion Saint Kitts ja Nevisin kansalaisuuden.</p> <p>Telegram ei ole vain pikaviestipalvelu. Siinä on mahdollista perustaa &rdquo;kanavia&rdquo; yhdensuuntaiseen tiedonvälitykseen, ja niistä suosituimmilla on kymmeniätuhansia tilaajia.</p> <p>Telegramin ongelmat Venäjän viranomaisten kanssa alkoivat viime vuonna. Telegramia vaadittiin luovuttamaan salausavaimet, joiden avulla turvallisuusviranomaiset voisivat lukea käyttäjien viestejä. Viranomaisten mukaan Pietarin metron huhtikuun 2017 pommi-iskun tekijät olivat käyttäneet Telegramia.</p> <p>Durov kieltäytyi vaatimuksista. Salausavainten luovutus ei ole nykyisellä Telegramin sovelluksella edes mahdollista, koska käyttäjien salausavain on säilössä vain heidän omassa laitteessaan. Durovin mielestä viranomaisten mahdollisuus seurata viestintää rikkoisi perustuslakia.<br /><br />Loput jutusta luettavissa täällä:&nbsp;<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3896932-pikaviestimen-esto-suututti-monet-venajalla-viranomaiset-halusivat-lukea-viesteja">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3896932-pikaviestimen-esto-suututti-monet-venajalla-viranomaiset-halusivat-lukea-viesteja</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjällä suosituin pikaviestipalvelu ei ole Whatsapp, vaan sitä muistuttava Telegram. Telegramin perustivat Durovin veljekset Pavel ja Nikolai vuonna 2013, veljeksistä julkisuudessa viihtyy lähinnä nuorempi Pavel.

Veljekset perustivat Venäjän Facebook-kopion Vkontakten vuonna 2006, mutta vuonna 2014 heidät syrjäytettiin yrityksen johdosta Kremlin tukemassa kaappauksessa. Tämän jälkeen veljekset pakenivat Venäjältä, ja Pavel hankki itselleen pienen saarivaltion Saint Kitts ja Nevisin kansalaisuuden.

Telegram ei ole vain pikaviestipalvelu. Siinä on mahdollista perustaa ”kanavia” yhdensuuntaiseen tiedonvälitykseen, ja niistä suosituimmilla on kymmeniätuhansia tilaajia.

Telegramin ongelmat Venäjän viranomaisten kanssa alkoivat viime vuonna. Telegramia vaadittiin luovuttamaan salausavaimet, joiden avulla turvallisuusviranomaiset voisivat lukea käyttäjien viestejä. Viranomaisten mukaan Pietarin metron huhtikuun 2017 pommi-iskun tekijät olivat käyttäneet Telegramia.

Durov kieltäytyi vaatimuksista. Salausavainten luovutus ei ole nykyisellä Telegramin sovelluksella edes mahdollista, koska käyttäjien salausavain on säilössä vain heidän omassa laitteessaan. Durovin mielestä viranomaisten mahdollisuus seurata viestintää rikkoisi perustuslakia.

Loput jutusta luettavissa täällä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3896932-pikaviestimen-esto-suututti-monet-venajalla-viranomaiset-halusivat-lukea-viesteja

]]>
0 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255269-pikaviestimen-esto-suututti-monet-venajalla#comments Internet Pavel Durov Telegram Venäjä Viestinnän vapaus Mon, 14 May 2018 09:13:53 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255269-pikaviestimen-esto-suututti-monet-venajalla
Laura Huhtasaaren gradu! http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255096-laura-huhtasaaren-gradu <p><br />Venäjällä ja monessa muussa maassa plagiointi ja muu tieteellinen vilppi on erittäin yleistä. Täällähän näkee sähköpylväissäkin tarjouksia, millä rahalla voi ostaa kurssin lopputyön, gradun tai muun opinnäytetyön, aina tohtorin tutkintoon asti. En tiedä sitten tarkemmin, millä tavalla nämä ostetut opinnäytetyöt sijoittuvat ongelmakenttään: kirjoittaako ne joku vai ovatko ne plagiaatteja.</p><p><br />Toisaalta vastapainoksi täällä myös plagiointeja tutkitaan. Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että harvemmin plagioinnin toteaminen johtaa mihinkään. Plagiointisyytöksiä on esitetty aivan huipulla olevien poliitikkojen ja yliopistojen rehtoreiden töistä alkaen.</p><p><br />Kun hakee youtubesta asiasta tietoja esim. haulla плагиат в диссертации, tulee valtavasti osumia.<br />Kun yritin hakea suomeksi, esim. sanoilla gradun plagiointi, en törmännyt kuin tähän nyt esillä olevaan tapaukseen. Samoin netistä tuntuu löytyvän vain tämä ja Jari Vilenin gradun tapaus.</p><p><br />Sama juttu netin puolella: Проблема плагиата в диссертации крайне остра в наше время. Suomessakin olisi kiireesti tutkittava vielä erityisesti korkeissa asemissa olevien opinnäytetyöt. Jotkut väittävät jo, että kyseessä on maan tapa, siis Suomessakin. Voisi verrata puhtaaseen sinivalkoisen puhtaaseen suomalaiseen hiihtoon taannoin. Haluaisin uskoa, että näin ei ole tieteessä.</p><p><br />Tämä tieteellinen epärehellisyys on juurittava pois Suomesta heti alkuunsa. Ei meidän tarvitse ihan joka asiassa matkia Venäjän huonoa esimerkkiä! Täällähän joutuu ensimmäisen vuoden suomen opiskelijoidenkin kanssa raatamaan, että tajuaisivat edes sen, että netin kelvottomien käännöskoneiden tuotoksia ei tuoda suomen tunnille.&nbsp; Mutta se on vaikeaa, kun epärehellisyys on opiskelijan arvostettu selviytymiskeino.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Venäjällä ja monessa muussa maassa plagiointi ja muu tieteellinen vilppi on erittäin yleistä. Täällähän näkee sähköpylväissäkin tarjouksia, millä rahalla voi ostaa kurssin lopputyön, gradun tai muun opinnäytetyön, aina tohtorin tutkintoon asti. En tiedä sitten tarkemmin, millä tavalla nämä ostetut opinnäytetyöt sijoittuvat ongelmakenttään: kirjoittaako ne joku vai ovatko ne plagiaatteja.


Toisaalta vastapainoksi täällä myös plagiointeja tutkitaan. Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että harvemmin plagioinnin toteaminen johtaa mihinkään. Plagiointisyytöksiä on esitetty aivan huipulla olevien poliitikkojen ja yliopistojen rehtoreiden töistä alkaen.


Kun hakee youtubesta asiasta tietoja esim. haulla плагиат в диссертации, tulee valtavasti osumia.
Kun yritin hakea suomeksi, esim. sanoilla gradun plagiointi, en törmännyt kuin tähän nyt esillä olevaan tapaukseen. Samoin netistä tuntuu löytyvän vain tämä ja Jari Vilenin gradun tapaus.


Sama juttu netin puolella: Проблема плагиата в диссертации крайне остра в наше время. Suomessakin olisi kiireesti tutkittava vielä erityisesti korkeissa asemissa olevien opinnäytetyöt. Jotkut väittävät jo, että kyseessä on maan tapa, siis Suomessakin. Voisi verrata puhtaaseen sinivalkoisen puhtaaseen suomalaiseen hiihtoon taannoin. Haluaisin uskoa, että näin ei ole tieteessä.


Tämä tieteellinen epärehellisyys on juurittava pois Suomesta heti alkuunsa. Ei meidän tarvitse ihan joka asiassa matkia Venäjän huonoa esimerkkiä! Täällähän joutuu ensimmäisen vuoden suomen opiskelijoidenkin kanssa raatamaan, että tajuaisivat edes sen, että netin kelvottomien käännöskoneiden tuotoksia ei tuoda suomen tunnille.  Mutta se on vaikeaa, kun epärehellisyys on opiskelijan arvostettu selviytymiskeino.

 

]]>
62 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255096-laura-huhtasaaren-gradu#comments Jari Vilén Laura Huhtasaari Plagiointi Udmurtia Venäjä Wed, 09 May 2018 15:33:35 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255096-laura-huhtasaaren-gradu
Lappiin lisää sotavoimaa ja remilitarisoidaan Ahvenanmaa http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254969-lappiin-lisaa-sotavoimaa-ja-remilitarisoidaan-ahvenanmaa <p>Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Tämä parin tuhannen vuoden takainen viisaus ei ole yltänyt Utsjoelle vasemmistolaisiin korviin asti ainakaan Juhani Harjunharjan poikkeuksellisen naiivin&nbsp;<a href="https://www.lapinkansa.fi/mielipide/lapista-demilitarisoitu-maakunta-200915147/">mielipidekirjoituksen</a>&nbsp;perusteella.</p><p>Maailma elää poikkeuksellisen konfliktiherkkää aikaa. Itärajan tuolla puolen on suomalaista itsenäistä kansakuntaan vihamielisesti suhtautuva Venäjä lukuisine Putinin kannattajineen haaveilemassa stalinistista laajentumisyritystä. Ei voida sivuuttaa Venäjän raakalaismaisia ja imperialistisia toimia Ukrainassa ja Georgiassa, jota se harjoittaa tälläkin hetkellä. On suurin typeryys tässä maailmantilassa lähteä höllentämään sotilaallisia joukkoja ja puolustusmenoja Suomessa. Oikea teko olisi toimia aivan päinvastoin &ndash; enemmän sotilaita ja enemmän rahaa maamme sotilaallisen koskemattomuuden ja itsenäisyyden puolustamiseen.</p><p>Ahvenanmaa on hyvin surkea esimerkki, että miksi Lappi pitäisi demilitarisoida. Venäjä on todistetusti harjoitellut Ahvenanmaan miehittämistä eikä edellisten sotienkaan aikana demilitarisoitu lounaissaaristo selvinnyt ilman sotilaallista läsnäoloa ja mielenkiintoa. Ahvenanmaa on strategisesti merkittävä alue ja sen menettäminen voi johtaa Suomen merisaartoon. Tämä on katastrofaalista kaikkien muiden näkökulmasta, paitsi neuvostoliittolaista nälkää hamuavien kommunistien silmissä. Demilitarisoinnin sijaan Ahvenanmaa pitäisi remilitarisoida ja suomalaisten toimesta.</p><p>Sotilaallinen tyhjiö Lapissa on harjunharjalaisittain sanottuna sotilaallinen tyhmiö ja sen kannattajat maanpuolustuksellinen häpeäpilkku maassamme. Ilman maanpuolustusta olisi vain ajan kysymys, että milloin kaksipäinen kotka käy repimässä Suomi-neidon lihat irti. Lapissa pitää olla sotilaallisia resursseja läsnä ja meidän on oltava avoimia länsimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa pitääksemme venäläisen karhun pelossa ja kurissa. Jokaisen maanpuolustuksellisesti valveutuneen kansalaisen pitäisi muistaa yhden, mutta yksinkertaisen asian: vihollinen hyökkää aina idästä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Tämä parin tuhannen vuoden takainen viisaus ei ole yltänyt Utsjoelle vasemmistolaisiin korviin asti ainakaan Juhani Harjunharjan poikkeuksellisen naiivin mielipidekirjoituksen perusteella.

Maailma elää poikkeuksellisen konfliktiherkkää aikaa. Itärajan tuolla puolen on suomalaista itsenäistä kansakuntaan vihamielisesti suhtautuva Venäjä lukuisine Putinin kannattajineen haaveilemassa stalinistista laajentumisyritystä. Ei voida sivuuttaa Venäjän raakalaismaisia ja imperialistisia toimia Ukrainassa ja Georgiassa, jota se harjoittaa tälläkin hetkellä. On suurin typeryys tässä maailmantilassa lähteä höllentämään sotilaallisia joukkoja ja puolustusmenoja Suomessa. Oikea teko olisi toimia aivan päinvastoin – enemmän sotilaita ja enemmän rahaa maamme sotilaallisen koskemattomuuden ja itsenäisyyden puolustamiseen.

Ahvenanmaa on hyvin surkea esimerkki, että miksi Lappi pitäisi demilitarisoida. Venäjä on todistetusti harjoitellut Ahvenanmaan miehittämistä eikä edellisten sotienkaan aikana demilitarisoitu lounaissaaristo selvinnyt ilman sotilaallista läsnäoloa ja mielenkiintoa. Ahvenanmaa on strategisesti merkittävä alue ja sen menettäminen voi johtaa Suomen merisaartoon. Tämä on katastrofaalista kaikkien muiden näkökulmasta, paitsi neuvostoliittolaista nälkää hamuavien kommunistien silmissä. Demilitarisoinnin sijaan Ahvenanmaa pitäisi remilitarisoida ja suomalaisten toimesta.

Sotilaallinen tyhjiö Lapissa on harjunharjalaisittain sanottuna sotilaallinen tyhmiö ja sen kannattajat maanpuolustuksellinen häpeäpilkku maassamme. Ilman maanpuolustusta olisi vain ajan kysymys, että milloin kaksipäinen kotka käy repimässä Suomi-neidon lihat irti. Lapissa pitää olla sotilaallisia resursseja läsnä ja meidän on oltava avoimia länsimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa pitääksemme venäläisen karhun pelossa ja kurissa. Jokaisen maanpuolustuksellisesti valveutuneen kansalaisen pitäisi muistaa yhden, mutta yksinkertaisen asian: vihollinen hyökkää aina idästä.

]]>
4 http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254969-lappiin-lisaa-sotavoimaa-ja-remilitarisoidaan-ahvenanmaa#comments Ahvenanmaa Armeija maanpuolustus Sota Venäjä Mon, 07 May 2018 11:27:22 +0000 Matti Haapala http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254969-lappiin-lisaa-sotavoimaa-ja-remilitarisoidaan-ahvenanmaa
Siil 18 –pääsotaharjoitus, Viro, Georgia, Venäjä – ja Suomi http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254843-siil-18-paasotaharjoitus-viro-georgia-venaja-ja-suomi <p><em>Siil 18 &ndash;pääsotaharjoitus, Viro, Georgia, Venäjä &ndash; ja Suomi</em></p><p><strong>&rdquo;Suomi osallistuu 3.-14.5. Virossa järjestettävään Siil 18* -sotaharjoitukseen</strong> Etelä-Virossa. Harjoitus on Viron puolustusvoimien tämän vuoden <strong>pääsotaharjoitus</strong>. Harjoitus on osa Puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan vuosisuunnitelman mukaista maavoimien harjoitustoimintaa.</p><p>Suomen harjoitusjoukon vahvuus Virossa&nbsp;on noin 250 henkilöä, joista pääosa on Porin prikaatin kouluttamia kansainvälisen valmiusjoukon varusmiehiä. Varusmiehet muodostavat harjoitukseen Huoltokomppanian ja Pioneerikomppanian. Puolustusvoimien henkilökuntaa osallistuu kouluttaja- ja esikuntatehtäviin. <strong>Suomalaisten osallistumisen painopiste on Etelä-Virossa Vörun lähistöllä</strong>. Suomen harjoitusjoukon kansallisena vanhimpana toimii everstiluutnantti <strong>Tero Savonen</strong>.</p><p>Harjoituksen vahvuus on noin 13 000 henkilöä. Isäntämaa <strong>Viron</strong> ohella harjoitukseen osallistuu joukkoja 13 maasta. Mukana ovat Belgia, <strong>Georgia</strong>, Irlanti, Iso-Britannia, Kanada, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdysvallat. Harjoituksen johtaa Viron puolustusvoimien komentaja, kenraali <strong>Riho Terras</strong>.&rdquo;</p><p>Lähde: Maavoimat 18.4.2018; <a href="http://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-osallistuu-viron-siil18-paasotaharjoitukseen-toukokuussa"><u>http://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-osallistuu-viron-siil18-paasotaharjoitukseen-toukokuussa</u></a></p><p>*) Engl. &rdquo;Hedgehog 2018&rdquo;.&nbsp; -&nbsp; Viron kielen sana Siil on yhtä kuin Siili. (vh)</p><p>Ks. myös; 18.4.2018; <a href="https://www.facebook.com/suomensotilas/posts/10155535643510686"><u>https://www.facebook.com/suomensotilas/posts/10155535643510686</u></a></p><p>*</p><p>ERR.ee kertoo: <a href="https://news.err.ee/640369/siil-2018-exercise-to-include-over-13-000-troops-from-13-countries"><u>https://news.err.ee/640369/siil-2018-exercise-to-include-over-13-000-troops-from-13-countries</u></a></p><p>&ldquo; &quot;Territorial defense is the security blanket whose toughness and resilience our defense capability depends upon,&quot; Terras said.</p><p>The training exercise will be divided into three phases: a combat readiness phase lasting until May 4; an interoperability training and mortar and antitank live-fire exercise phase from May 5-7; and a phase of training battles from May 8-12. During the latter, the 2nd Infantry Brigade in conjunction with units from Germany, Finland, Latvia, Lithuania and the United States will rehearse action against mock enemy forces made up of the 1st Infantry Brigade and the NATO Battle Group stationed in Estonia.</p><p>More than 13,000 reservists, EDL volunteers, conscripts, active service personnel and allied soldiers took part in the previous Siil exercise in May 2015, where reservists made up more than half of the participating personnel.&rdquo;</p><p>*</p><p><strong>Harjoituksen suunnitelma ja tavoite</strong></p><p>&rdquo;Harjoituksen skenaario perustuu tavanomaisen sodankäynnin operaatioihin Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian alueilla. Harjoitus toteutetaan harjoitusalueilla sekä siviilimailla.</p><p>Harjoituksen tavoitteena on suomalaisten osalta kehittää henkilöstön osaamista kansainvälisen avun antamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa, sekä kehittää osallistuvien aselajijoukkojen suorituskykyjä kansainvälisissä tehtävissä.&rdquo;</p><p>*</p><p><strong>Tarkoittamattomat vaikutukset</strong></p><p>Toiminnan tarkoitus, tavoite ja tulos saattaa joskus olla sujuvassa linjassa keskenään, mutta näin ei paha kyllä aina tapahdu.&nbsp; Toiminnalla saattaa olla tarkoittamattomia vaikutuksia. Miten on asianlaita tässä tapauksessa?</p><p>*</p><p><strong>Venäjä ja Georgia olivat tunnetusti sotatilassa</strong> elokuussa 2008, josta aikanaan laadittiin aseleposopimus, mutta ei rauhansopimusta, eikä jännite alueella ole myöskään laskenut.</p><p>&rdquo;<em>Myöhemmin Venäjä on kiristänyt otettaan kapinallismaakunnista. Venäjä ja Etelä-Ossetian vallanpitäjät solmivat maaliskuussa 2015 sopimuksen, joka yhdisti kapinallismaakunnan turvallisuusjoukot, armeijan ja tullin Venäjän vastaaviin elimiin. Vastaava sopimus Abhasian johtajien kanssa solmittiin 2014. Lisäksi Georgia on syyttänyt Venäjää maa-alueensa haltuunottamisesta. Georgian ja EU:n tarkkailijoiden mukaan venäläiset rajavartijat siirsivät 2015 kapinallismaakunta Etelä-Ossetian rajapylväitä useita satoja metrejä syvemmälle Georgian maaperälle ottaen haltuunsa pätkän tärkeää öljyputkea</em>.&rdquo; <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Georgian_sota"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Georgian_sota</u></a></p><p>*</p><p><strong>Venäjä vs Georgia &ndash; muhiva sotatila</strong></p><p>Asiasta tarkemmin <strong>Verkkouutiset/Kasperi Summanen 12.7.2017</strong>: <a href="https://www.verkkouutiset.fi/venajan-sotilaat-tulivat-maahan-ja-siirsivat-rajaa-georgiassa-67758/"><u>https://www.verkkouutiset.fi/venajan-sotilaat-tulivat-maahan-ja-siirsivat-rajaa-georgiassa-67758/</u></a></p><p>&rdquo;Georgia syyttää Venäjää alueensa hiipivästä miehityksestä.</p><p>Venäjän sotilaat ovat siirtäneet Georgian ja Venäjän hallitseman Etelä-Ossetian alueen välistä rajaa useita satoja metrejä Georgian puolelle Gorin alueella.</p><p>Asiasta uutisoivan <a href="https://www.independent.co.uk/news/world/politics/russia-georgia-border-south-ossetia-move-hundreds-yards-occupied-nato-putin-west-ukraine-a7835756.html"><em><u>Independentin</u></em></a> mukaan rajamerkintöjen siirto tapahtui viime viikonloppuna Yhdysvaltojen presidentti <strong>Donald</strong> <strong>Trumpin</strong> ja Venäjän presidentti <strong>Vladimir</strong> <strong>Putinin</strong> Hampurin G20-kokouksen tapaamisen alla.</p><p>Georgian presidentti <strong>Giorgi Margvelashvili</strong> syytää Venäjää &rdquo;hiipivästä miehityksestä&rdquo;. Hänen mukaansa Georgia käyttää kaikkia diplomaattisia painostuskeinoja lopettaakseen Venäjän toiminnan.</p><p>Venäjän ja Georgian välisen rajan erikoiset tapahtumat ovat jatkuneet jo pitkään, eikä syytös &rdquo;hiipivästä annektoinnista&rdquo; ole uusi. Etelä-Ossetian ja Abhasian separatistialueiden rajoilla on nähty useita vastaavia rajansiirtoja.</p><p>Georgia menetti alueet Venäjän kanssa vuonna 2008 käymässään lyhyessä konfliktissa. Etelä-Ossetia ja Abhasia ovat sen jälkeen olleet käytännössä Venäjän asevoimien hallinnassa. Venäjä on tunnustanut niiden itsenäisyyden, mutta kansainvälinen yhteisö pitää niitä osana Georgiaa.</p><p>Alueiden epämääräinen status ei ole estänyt venäläisjoukkoja laajentamasta niiden rajoja Georgian kustannuksella. Toisinaan tilanteet ovat äityneet vaarallisiksi.</p><p><em>Verkkouutiset</em> kertoi kaksi vuotta sitten tapauksesta, jossa Venäjän armeijan tunnuksettomat sotilaat <a href="https://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/georgia_joukot_yk_konflikti-38651"><u>tunkeutuivat Georgiaan ja siirsivät Etelä-Ossetian rajaa</u></a> 1,5 kilometrillä Georgian alueelle. Liikkeen tarkoituksena oli mitä ilmeisimmin BP-öljy-yhtiön omistaman Baku-Supsan öljyputken osan saaminen Venäjän hallitsemalle alueelle.</p><p>Georgialaiset poistivat sittemmin venäläisten rajamerkit ja nostivat &rdquo;uudella rajalla&rdquo; olleen kylän salkoon Georgian lipun. Seuraavana päivänä <a href="https://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/georgiassa_tunnuksettomia_sotilaita-38613"><u>paikalle saapui joukko aseistettuja miehiä</u></a> ja siviilipukuinen &rdquo;Etelä-Ossetian rajavalvonnan apulaisjohtaja&rdquo;. Asemiehet laskivat Georgian lipun ja rajavalvontajohtaja antoi lyhyen lausunnon. Paikalla olleet georgialaiset poliisit päättivät noudattaa tunkeutujien määräyksiä, jotta selkkauksilta vältyttäisiin.&rdquo;</p><p>*</p><p><strong>Kysymys kuuluu</strong></p><p><strong>Onko Suomi osallistuessaan Siil18 &ndash;pääsotaharjoitukseen huomioinut</strong>, että harjoituskokoonpanoon kuuluu ilmoituksen mukaan myös Georgian sotavoimien joukkoyksiköitä ja se on näin ollen mukana harjoituksessa.&nbsp; Rauhansopimuksen puuttuessa ns. Georgian sodan 2008 osapuolten voidaan katsoa edelleenkin olevan sotatilassa keskenään, etenkin kun Georgian valtionpäämies katsoo toisen osapuolen syyllistyvän &rdquo;hiipivän miehityksen&rdquo; toteuttamiseen.</p><p>Onko Suomen puolueettomuuspyrkimysten ja itsenäisen valtiollisen ja sotilaallisen aseman kaikki aspektit huolella harkittu Virossa menossa olevan Siil18 &ndash;pääsotaharjoituksen yhteydessä?</p><p>*</p><p><strong>PS.</strong></p><p><strong>WORLD Report 2018</strong></p><p><strong>Todettakoon, että The Human Rights Watch &ndash; HRW</strong> &ndash;järjestön tuoreessa vuotta 2017 koskevassa raportissa kerrotaan, että vuoden 2008 sotaa edeltäneitä epäiltyjä ihmisoikeusrikkomuksia koskevat tutkimukset <strong>Georgiassa</strong> jatkuvat edelleen:</p><p>&rdquo;<strong>Kansainvälinen rikostuomioistuin</strong> (ICC) jatkoi tutkimuksiaan, jotka koskevat &nbsp;sotarikoksia ja ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, joiden on väitetty johtaneen Venäjän ja Georgian väliseen sotaan Etelä-Ossetian elokuussa 2008, ja jatkuneen sodan ajan ja sen jälkeenkin.&rdquo; (transl. vh)</p><p><em>&ldquo;The International Criminal Court (ICC) continued its investigation into war crimes and crimes against humanity allegedly committed in the lead-up to, during, and after the August 2008 war between Russia and Georgia over South Ossetia.&rdquo;</em></p><p>Lähde: <a href="https://www.hrw.org/world-report/2018/country-chapters/georgia"><u>https://www.hrw.org/world-report/2018/country-chapters/georgia</u></a></p><p>*</p><p><strong>PS2.</strong></p><p>Todettakoon nyt kun tavallaan päädyimme länsimaisten arvojen partaalle, että <strong>WORLD Report 2018 </strong>sisältää Siil18 &ndash;pääsotaharjoituksen isäntämaata Viroa koskevan seuraavansisältöisen osion:</p><p>&rdquo;<strong>Viro</strong></p><p><strong>&rdquo;Valtiottomien henkilöiden</strong> <em>määrä väheni edelleen Virossa vuonna 2017, vaikka kansalaistamisaste (naturalization rate) on hyvin hidas. </em></p><p><em>Viron sisäministeriön mukaan, vuonna 2016 vain 1450 kansalaisuudetonta henkilöä hankki kansalaisuuden kansalaisoikeuksien saannin myötä, minkä jälkeen Tammikuussa 2017 oli edelleen <strong>79.438</strong> kansalaisuudetonta henkilöä, &nbsp;jotka asuvat Virossa.&nbsp; </em></p><p><em>Tammikuussa 2016 kansalaisuudettomia oli 82.561.&nbsp; </em></p><p><em>Kansalaisuutta vailla olevat valtiottomat henkilöt (&rdquo;stateless persons&rdquo;) henkilöt, joista suurin osa on etnisiä venäläisiä (&rdquo;ethnic Russians&rdquo;), menettivät kansalaisuutensa vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kohtaavat edelleen merkittäviin esteitä sosiaalisessa ja taloudellisessa sopeutumisessaan.</em></p><p><em>Heiltä ei puutu ainoastaan täydet poliittiset ja työllistymiseen liittyvät oikeudet, vaan he eivät myöskään pysty harjoittamaan tiettyjä ammatteja valtionhallinnon ja paikallishallinnon siviiliviroissa, eikä poliisin ja tullin palveluksessa</em>.&rdquo;</p><p>Todetaan raportissa muutakin, mutta tyytykäämme tähän tässä yhteydessä.</p><p>Raportin teksti alkuperäisenä mainituilta osin:</p><p><strong>&ldquo;Estonia </strong></p><p><em>The number of stateless persons continued to decline in Estonia in 2017, although the naturalization rate is very slow. According to the Interior Ministry, in 2016, only 1,450 stateless people acquired citizenship by naturalization and as of January 2017, leaving 79,438 stateless persons residing in Estonia, compared to 82,561 in January 2016. Stateless persons, most of whom are ethnic Russians who lost their citizenship in 1991 after the collapse of the Soviet Union, continue to face significant barriers to social and economic integration. Not only do they lack full political and employment rights, they are also unable to pursue certain careers in national and local civil service, police, and customs.&rdquo;</em></p><p>Lähde: <a href="https://www.hrw.org/world-report/2018/country-chapters/european-union#775541"><u>https://www.hrw.org/world-report/2018/country-chapters/european-union#775541</u></a></p><p>*</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siil 18 –pääsotaharjoitus, Viro, Georgia, Venäjä – ja Suomi

”Suomi osallistuu 3.-14.5. Virossa järjestettävään Siil 18* -sotaharjoitukseen Etelä-Virossa. Harjoitus on Viron puolustusvoimien tämän vuoden pääsotaharjoitus. Harjoitus on osa Puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan vuosisuunnitelman mukaista maavoimien harjoitustoimintaa.

Suomen harjoitusjoukon vahvuus Virossa on noin 250 henkilöä, joista pääosa on Porin prikaatin kouluttamia kansainvälisen valmiusjoukon varusmiehiä. Varusmiehet muodostavat harjoitukseen Huoltokomppanian ja Pioneerikomppanian. Puolustusvoimien henkilökuntaa osallistuu kouluttaja- ja esikuntatehtäviin. Suomalaisten osallistumisen painopiste on Etelä-Virossa Vörun lähistöllä. Suomen harjoitusjoukon kansallisena vanhimpana toimii everstiluutnantti Tero Savonen.

Harjoituksen vahvuus on noin 13 000 henkilöä. Isäntämaa Viron ohella harjoitukseen osallistuu joukkoja 13 maasta. Mukana ovat Belgia, Georgia, Irlanti, Iso-Britannia, Kanada, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdysvallat. Harjoituksen johtaa Viron puolustusvoimien komentaja, kenraali Riho Terras.”

Lähde: Maavoimat 18.4.2018; http://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-osallistuu-viron-siil18-paasotaharjoitukseen-toukokuussa

*) Engl. ”Hedgehog 2018”.  -  Viron kielen sana Siil on yhtä kuin Siili. (vh)

Ks. myös; 18.4.2018; https://www.facebook.com/suomensotilas/posts/10155535643510686

*

ERR.ee kertoo: https://news.err.ee/640369/siil-2018-exercise-to-include-over-13-000-troops-from-13-countries

“ "Territorial defense is the security blanket whose toughness and resilience our defense capability depends upon," Terras said.

The training exercise will be divided into three phases: a combat readiness phase lasting until May 4; an interoperability training and mortar and antitank live-fire exercise phase from May 5-7; and a phase of training battles from May 8-12. During the latter, the 2nd Infantry Brigade in conjunction with units from Germany, Finland, Latvia, Lithuania and the United States will rehearse action against mock enemy forces made up of the 1st Infantry Brigade and the NATO Battle Group stationed in Estonia.

More than 13,000 reservists, EDL volunteers, conscripts, active service personnel and allied soldiers took part in the previous Siil exercise in May 2015, where reservists made up more than half of the participating personnel.”

*

Harjoituksen suunnitelma ja tavoite

”Harjoituksen skenaario perustuu tavanomaisen sodankäynnin operaatioihin Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian alueilla. Harjoitus toteutetaan harjoitusalueilla sekä siviilimailla.

Harjoituksen tavoitteena on suomalaisten osalta kehittää henkilöstön osaamista kansainvälisen avun antamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa, sekä kehittää osallistuvien aselajijoukkojen suorituskykyjä kansainvälisissä tehtävissä.”

*

Tarkoittamattomat vaikutukset

Toiminnan tarkoitus, tavoite ja tulos saattaa joskus olla sujuvassa linjassa keskenään, mutta näin ei paha kyllä aina tapahdu.  Toiminnalla saattaa olla tarkoittamattomia vaikutuksia. Miten on asianlaita tässä tapauksessa?

*

Venäjä ja Georgia olivat tunnetusti sotatilassa elokuussa 2008, josta aikanaan laadittiin aseleposopimus, mutta ei rauhansopimusta, eikä jännite alueella ole myöskään laskenut.

Myöhemmin Venäjä on kiristänyt otettaan kapinallismaakunnista. Venäjä ja Etelä-Ossetian vallanpitäjät solmivat maaliskuussa 2015 sopimuksen, joka yhdisti kapinallismaakunnan turvallisuusjoukot, armeijan ja tullin Venäjän vastaaviin elimiin. Vastaava sopimus Abhasian johtajien kanssa solmittiin 2014. Lisäksi Georgia on syyttänyt Venäjää maa-alueensa haltuunottamisesta. Georgian ja EU:n tarkkailijoiden mukaan venäläiset rajavartijat siirsivät 2015 kapinallismaakunta Etelä-Ossetian rajapylväitä useita satoja metrejä syvemmälle Georgian maaperälle ottaen haltuunsa pätkän tärkeää öljyputkea.” https://fi.wikipedia.org/wiki/Georgian_sota

*

Venäjä vs Georgia – muhiva sotatila

Asiasta tarkemmin Verkkouutiset/Kasperi Summanen 12.7.2017: https://www.verkkouutiset.fi/venajan-sotilaat-tulivat-maahan-ja-siirsivat-rajaa-georgiassa-67758/

”Georgia syyttää Venäjää alueensa hiipivästä miehityksestä.

Venäjän sotilaat ovat siirtäneet Georgian ja Venäjän hallitseman Etelä-Ossetian alueen välistä rajaa useita satoja metrejä Georgian puolelle Gorin alueella.

Asiasta uutisoivan Independentin mukaan rajamerkintöjen siirto tapahtui viime viikonloppuna Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin Hampurin G20-kokouksen tapaamisen alla.

Georgian presidentti Giorgi Margvelashvili syytää Venäjää ”hiipivästä miehityksestä”. Hänen mukaansa Georgia käyttää kaikkia diplomaattisia painostuskeinoja lopettaakseen Venäjän toiminnan.

Venäjän ja Georgian välisen rajan erikoiset tapahtumat ovat jatkuneet jo pitkään, eikä syytös ”hiipivästä annektoinnista” ole uusi. Etelä-Ossetian ja Abhasian separatistialueiden rajoilla on nähty useita vastaavia rajansiirtoja.

Georgia menetti alueet Venäjän kanssa vuonna 2008 käymässään lyhyessä konfliktissa. Etelä-Ossetia ja Abhasia ovat sen jälkeen olleet käytännössä Venäjän asevoimien hallinnassa. Venäjä on tunnustanut niiden itsenäisyyden, mutta kansainvälinen yhteisö pitää niitä osana Georgiaa.

Alueiden epämääräinen status ei ole estänyt venäläisjoukkoja laajentamasta niiden rajoja Georgian kustannuksella. Toisinaan tilanteet ovat äityneet vaarallisiksi.

Verkkouutiset kertoi kaksi vuotta sitten tapauksesta, jossa Venäjän armeijan tunnuksettomat sotilaat tunkeutuivat Georgiaan ja siirsivät Etelä-Ossetian rajaa 1,5 kilometrillä Georgian alueelle. Liikkeen tarkoituksena oli mitä ilmeisimmin BP-öljy-yhtiön omistaman Baku-Supsan öljyputken osan saaminen Venäjän hallitsemalle alueelle.

Georgialaiset poistivat sittemmin venäläisten rajamerkit ja nostivat ”uudella rajalla” olleen kylän salkoon Georgian lipun. Seuraavana päivänä paikalle saapui joukko aseistettuja miehiä ja siviilipukuinen ”Etelä-Ossetian rajavalvonnan apulaisjohtaja”. Asemiehet laskivat Georgian lipun ja rajavalvontajohtaja antoi lyhyen lausunnon. Paikalla olleet georgialaiset poliisit päättivät noudattaa tunkeutujien määräyksiä, jotta selkkauksilta vältyttäisiin.”

*

Kysymys kuuluu

Onko Suomi osallistuessaan Siil18 –pääsotaharjoitukseen huomioinut, että harjoituskokoonpanoon kuuluu ilmoituksen mukaan myös Georgian sotavoimien joukkoyksiköitä ja se on näin ollen mukana harjoituksessa.  Rauhansopimuksen puuttuessa ns. Georgian sodan 2008 osapuolten voidaan katsoa edelleenkin olevan sotatilassa keskenään, etenkin kun Georgian valtionpäämies katsoo toisen osapuolen syyllistyvän ”hiipivän miehityksen” toteuttamiseen.

Onko Suomen puolueettomuuspyrkimysten ja itsenäisen valtiollisen ja sotilaallisen aseman kaikki aspektit huolella harkittu Virossa menossa olevan Siil18 –pääsotaharjoituksen yhteydessä?

*

PS.

WORLD Report 2018

Todettakoon, että The Human Rights Watch – HRW –järjestön tuoreessa vuotta 2017 koskevassa raportissa kerrotaan, että vuoden 2008 sotaa edeltäneitä epäiltyjä ihmisoikeusrikkomuksia koskevat tutkimukset Georgiassa jatkuvat edelleen:

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) jatkoi tutkimuksiaan, jotka koskevat  sotarikoksia ja ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, joiden on väitetty johtaneen Venäjän ja Georgian väliseen sotaan Etelä-Ossetian elokuussa 2008, ja jatkuneen sodan ajan ja sen jälkeenkin.” (transl. vh)

“The International Criminal Court (ICC) continued its investigation into war crimes and crimes against humanity allegedly committed in the lead-up to, during, and after the August 2008 war between Russia and Georgia over South Ossetia.”

Lähde: https://www.hrw.org/world-report/2018/country-chapters/georgia

*

PS2.

Todettakoon nyt kun tavallaan päädyimme länsimaisten arvojen partaalle, että WORLD Report 2018 sisältää Siil18 –pääsotaharjoituksen isäntämaata Viroa koskevan seuraavansisältöisen osion:

Viro

”Valtiottomien henkilöiden määrä väheni edelleen Virossa vuonna 2017, vaikka kansalaistamisaste (naturalization rate) on hyvin hidas.

Viron sisäministeriön mukaan, vuonna 2016 vain 1450 kansalaisuudetonta henkilöä hankki kansalaisuuden kansalaisoikeuksien saannin myötä, minkä jälkeen Tammikuussa 2017 oli edelleen 79.438 kansalaisuudetonta henkilöä,  jotka asuvat Virossa. 

Tammikuussa 2016 kansalaisuudettomia oli 82.561. 

Kansalaisuutta vailla olevat valtiottomat henkilöt (”stateless persons”) henkilöt, joista suurin osa on etnisiä venäläisiä (”ethnic Russians”), menettivät kansalaisuutensa vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kohtaavat edelleen merkittäviin esteitä sosiaalisessa ja taloudellisessa sopeutumisessaan.

Heiltä ei puutu ainoastaan täydet poliittiset ja työllistymiseen liittyvät oikeudet, vaan he eivät myöskään pysty harjoittamaan tiettyjä ammatteja valtionhallinnon ja paikallishallinnon siviiliviroissa, eikä poliisin ja tullin palveluksessa.”

Todetaan raportissa muutakin, mutta tyytykäämme tähän tässä yhteydessä.

Raportin teksti alkuperäisenä mainituilta osin:

“Estonia

The number of stateless persons continued to decline in Estonia in 2017, although the naturalization rate is very slow. According to the Interior Ministry, in 2016, only 1,450 stateless people acquired citizenship by naturalization and as of January 2017, leaving 79,438 stateless persons residing in Estonia, compared to 82,561 in January 2016. Stateless persons, most of whom are ethnic Russians who lost their citizenship in 1991 after the collapse of the Soviet Union, continue to face significant barriers to social and economic integration. Not only do they lack full political and employment rights, they are also unable to pursue certain careers in national and local civil service, police, and customs.”

Lähde: https://www.hrw.org/world-report/2018/country-chapters/european-union#775541

*

 

]]>
13 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254843-siil-18-paasotaharjoitus-viro-georgia-venaja-ja-suomi#comments Georgia Georgian sota Nato Siil 18 Siil 18 -pääsotaharjoitus Suomen rooli Natossa Venäjä Fri, 04 May 2018 09:00:05 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254843-siil-18-paasotaharjoitus-viro-georgia-venaja-ja-suomi
Kommunismin valtaan tulosta 100 vuotta. http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254816-kommunismin-valtaa-tulosta-100-vuotta <p>Suuria tapauksia on aina tapana muistella ja juhlia niitten vuosipäivänä. Kommunismin ensimmäisestä valtaan noususta tulee&nbsp;kuluneeksi 100 vuotta&nbsp;Ensimmäisenä valtiona maailmassa se tapahtui naapurimaassamme Venäjällä, jossa lokakuun vallankumouksessa v. 1917 syrjäytettiin vallasta pitkään hallinnut tsaari Nikolai II.</p><p>&nbsp;Kumouksessa valtaan nousivat Leninin johtamat bolsevikit ja maahan muodostettiin uusi hallitus, kansankomissaarien neuvosto. Vuonna 1918 puolueen nimi muutettin Venäjän &nbsp;kommunistiseksi puolueeksi. &nbsp;Maa ajautui pitkään sisällissotaan, joka loppui vasta vuonna 1921. Näistä tapahtumista katsotaan kommunismin valtaan nousun alkaneen.</p><p>Kommunismin historia maailmanlaajuisesti on todella muistelemisen arvoinen. Kun sen kaikki saavutukset kootaan yhteen, niin esimerkiksi kaikkien tuntema Adolf Hitler ja hänen tekonsa ovat kuin partiopoikien historiaa lukisi. Kommunismin tilillä on niin suuri määrä rikoksia ihmiskuntaa vastaan, että sille ei löydy vertaa maailman historiassa, ja tuskin koskaan kilpailijaa tuleekaan. Ihmeellisintä tässäkin on se, että teoreettinen kommunismi pyrkii kokonaan toisenlaisiin muutoksiin, parantamaan sosiaalisia ja taloudellisia eroja maailmassa.</p><p>Mikä sitten on mennyt totaalisesti pieleen? Miksi maailmaan vuonna 1917 ilmaantunut kommunismi pystytti melkein heti verisen diktatuurin ja muuttui rikolliseksi hallitusjärjestelmäksi? Ehkä ensimmäinen ja suurin syy oli se, että kommunismi pääsi valtaan ensimmäisenä juuri Venäjällä. Maan historia oli jo useita satoja vuosia ennen kommunismin tuloa pelkkää yhteiskuntaluokkien ja vallanpitäjien taistelun ja koston kierrettä. Tsaari Iivana Julma oli vasta 12 vuotias, tuomitessaan pääministerinsä ruhtinas Suiskin koirien revittäväksi vuonna 1543. Puolison kuolema 1560 sai hänet kostonhimoiseen raivoon, joka johti käsittämättömään murhaamisen aaltoon silloisella Venäjällä. Vuonna 1572 hän murhasi jopa omin käsin oman poikansakin, valtansa perillisen.</p><p>Venäjällä vallitsi Iivana Julmasta Pietari Suureen asti erikoinen ilmapiiri, jossa rajattomaan itsevaltiuteen yhdistyi rahvaan ja maan eliitin täydellinen alistaminen terroria harjoittavan valtiovallan orjuuteen. Maaorjuus kukoisti. Historioitsija Vasili Crossman on todennut: &rdquo;vuosisata osoitti, että nuo tapahtumat olivat vallankumouksellisempia kuin lokakuun vallankumous&rdquo;. Syntyi väkivallan kulttuuri.</p><p>Kun talonpoikien massat sitten pääsivät valtaan, ne ryntäsivät murhaamaan vuorostaan aatelisia ja harjoittamaan omaa hillitöntä väkivaltaa. Maassa vuosisatoja jatkunut koston kierre jatkui myös kommunistien hallitessa jopa julmempana kuin aikoihin. Sanotaan, että rikos johtaa rikokseen ja väkivalta synnyttää väkivaltaa. Pitänee paikkansa.&nbsp;Lisäksi vielä Leninillä oli henkilökohtainen tragedia kostettavana: hänen veljensä Aleksandr oli hirtetty syytettynä keisari Aleksanteri lll murhayrityksestä.</p><p>&nbsp; Uudesta Neuvostoliitosta tuli luonnollisesti kommunismin johtava maa maailmassa. Muiden uusien kommunistivaltioiden johtohenkilöitä ja puoluevirkailijoita koulutettiin omaksumaan samat opit kuin Neuvostoliitossa. Oppi lankesi suotuisaan maaperään, kaikissa kommunismimaissa kehittyi rikollinen valtiodiktatuuri. Mailla oli luonnollisesti omat luotaispiirteensä, mutta lopputulos oli sama: miljoonat ja taas miljoonat ihmiset menettivät ihmisyytensä ja lopulta henkensä.</p><p>Pelkästään kommunistisen terrorin ansiosta lasketaan maailmanlaajuisesti kuolleen melkein tasan 100 miljoonaa syytöntä ihmistä! Lisäksi muu kommunismin aikaan saama kärsimys on lähes mittaamatonta. Ja kommunismin nimissä harjoitettu väkivalta ja alistaminen jatkuu edelleen. Sadassa vuodessa ei ole opittu juuri mitään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suuria tapauksia on aina tapana muistella ja juhlia niitten vuosipäivänä. Kommunismin ensimmäisestä valtaan noususta tulee kuluneeksi 100 vuotta Ensimmäisenä valtiona maailmassa se tapahtui naapurimaassamme Venäjällä, jossa lokakuun vallankumouksessa v. 1917 syrjäytettiin vallasta pitkään hallinnut tsaari Nikolai II.

 Kumouksessa valtaan nousivat Leninin johtamat bolsevikit ja maahan muodostettiin uusi hallitus, kansankomissaarien neuvosto. Vuonna 1918 puolueen nimi muutettin Venäjän  kommunistiseksi puolueeksi.  Maa ajautui pitkään sisällissotaan, joka loppui vasta vuonna 1921. Näistä tapahtumista katsotaan kommunismin valtaan nousun alkaneen.

Kommunismin historia maailmanlaajuisesti on todella muistelemisen arvoinen. Kun sen kaikki saavutukset kootaan yhteen, niin esimerkiksi kaikkien tuntema Adolf Hitler ja hänen tekonsa ovat kuin partiopoikien historiaa lukisi. Kommunismin tilillä on niin suuri määrä rikoksia ihmiskuntaa vastaan, että sille ei löydy vertaa maailman historiassa, ja tuskin koskaan kilpailijaa tuleekaan. Ihmeellisintä tässäkin on se, että teoreettinen kommunismi pyrkii kokonaan toisenlaisiin muutoksiin, parantamaan sosiaalisia ja taloudellisia eroja maailmassa.

Mikä sitten on mennyt totaalisesti pieleen? Miksi maailmaan vuonna 1917 ilmaantunut kommunismi pystytti melkein heti verisen diktatuurin ja muuttui rikolliseksi hallitusjärjestelmäksi? Ehkä ensimmäinen ja suurin syy oli se, että kommunismi pääsi valtaan ensimmäisenä juuri Venäjällä. Maan historia oli jo useita satoja vuosia ennen kommunismin tuloa pelkkää yhteiskuntaluokkien ja vallanpitäjien taistelun ja koston kierrettä. Tsaari Iivana Julma oli vasta 12 vuotias, tuomitessaan pääministerinsä ruhtinas Suiskin koirien revittäväksi vuonna 1543. Puolison kuolema 1560 sai hänet kostonhimoiseen raivoon, joka johti käsittämättömään murhaamisen aaltoon silloisella Venäjällä. Vuonna 1572 hän murhasi jopa omin käsin oman poikansakin, valtansa perillisen.

Venäjällä vallitsi Iivana Julmasta Pietari Suureen asti erikoinen ilmapiiri, jossa rajattomaan itsevaltiuteen yhdistyi rahvaan ja maan eliitin täydellinen alistaminen terroria harjoittavan valtiovallan orjuuteen. Maaorjuus kukoisti. Historioitsija Vasili Crossman on todennut: ”vuosisata osoitti, että nuo tapahtumat olivat vallankumouksellisempia kuin lokakuun vallankumous”. Syntyi väkivallan kulttuuri.

Kun talonpoikien massat sitten pääsivät valtaan, ne ryntäsivät murhaamaan vuorostaan aatelisia ja harjoittamaan omaa hillitöntä väkivaltaa. Maassa vuosisatoja jatkunut koston kierre jatkui myös kommunistien hallitessa jopa julmempana kuin aikoihin. Sanotaan, että rikos johtaa rikokseen ja väkivalta synnyttää väkivaltaa. Pitänee paikkansa. Lisäksi vielä Leninillä oli henkilökohtainen tragedia kostettavana: hänen veljensä Aleksandr oli hirtetty syytettynä keisari Aleksanteri lll murhayrityksestä.

  Uudesta Neuvostoliitosta tuli luonnollisesti kommunismin johtava maa maailmassa. Muiden uusien kommunistivaltioiden johtohenkilöitä ja puoluevirkailijoita koulutettiin omaksumaan samat opit kuin Neuvostoliitossa. Oppi lankesi suotuisaan maaperään, kaikissa kommunismimaissa kehittyi rikollinen valtiodiktatuuri. Mailla oli luonnollisesti omat luotaispiirteensä, mutta lopputulos oli sama: miljoonat ja taas miljoonat ihmiset menettivät ihmisyytensä ja lopulta henkensä.

Pelkästään kommunistisen terrorin ansiosta lasketaan maailmanlaajuisesti kuolleen melkein tasan 100 miljoonaa syytöntä ihmistä! Lisäksi muu kommunismin aikaan saama kärsimys on lähes mittaamatonta. Ja kommunismin nimissä harjoitettu väkivalta ja alistaminen jatkuu edelleen. Sadassa vuodessa ei ole opittu juuri mitään.

]]>
24 http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254816-kommunismin-valtaa-tulosta-100-vuotta#comments Hitler Kommunismi Nikolai II Pietari Suuri Venäjä Thu, 03 May 2018 18:04:58 +0000 veikko kärkkäinen http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254816-kommunismin-valtaa-tulosta-100-vuotta
Uusiutuuko Putinin linja hänen neljännellä presidenttikaudellaan? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254795-uusiutuuko-putinin-linja-hanen-neljannella-presidenttikaudella <p><em>Presidentti Putinin uusi hallinto &ndash; illuusio vai tosi?</em></p><p><em>Uusiutuuko Putinin linja neljännellä presidiumillaan?&nbsp; Vaikka sen on pakko uusiutua se tuskin sitä tekee..</em></p><p><em>*</em></p><p>Venäjän presidentiksi &ndash; jälleen &ndash; valittu <strong>Vladimir Vladimirovits Putin </strong>valmistautuu neljänteen (de facto 5.:een) presidiumiinsa.&nbsp; Ilmenee tiettyä loiskiehuntaa: mikä muuttuu vai muuttuuko mikään? Keitä presidentti laittaa ulos, keitä nostaa sisään, keitä panee kierrätykseen, keitä imaisee kierrätyksen huipulle?</p><p>Yksi on Varma on että VVP pitää vallan <strong>ydinkerrosta varpaisillaan</strong>.&nbsp; Se ylläpitää lojaliteettia, ainakin siihen saakka kuin lojaliteetilla on merkitystä.</p><p>*</p><p>Toinen varma asia on, että Putin jälleen kerran luo nahkansa eli <em>rakentaa itsensä uudelleen</em> (lue: <strong><em>reinkarnoi</em></strong>), kuten hän on jo tehnyt <strong>neljä kertaa</strong>.</p><ol><li><p>Hänen aiemmista uudestisyntymisensä ensimmäinen saatiin nähdä <strong>lokakuun 2003 lopulla</strong>, kun hän pani oligarkit ruotuun, ja operaation huipennuksena tapahtui karkoitetun näkyvimmän oligarkki <strong>Mikhail Hodorkovskin</strong> pidätys.</p></li><li><p>Sitten vuonna 2004, jolloin &rdquo;uuden mallin Putin&rdquo; nousi tämän vuoden vaaleihin. Suosikkina, mutta ei vielä pomminvarmana, joten ankara varmistus.</p></li><li><p>Vuoden 2008 vaalien jälkeen Putinin oli löydettävä tapoja hallita Venäjän äskettäin valitun presidentti Dmitri Medvedevin presidentin auton takapenkiltä (&rdquo;<em>Medvedevin hartioiden ylitse</em>&rdquo;).</p></li><li><p>Ja sitten vuonna 2012 &rdquo;<em>sotaisa Putin</em>&rdquo; - se, joka pari vuotta myöhemmin hyökkää Ukrainaan - keräsi kannattajansa Moskovan Poklonnaja Goran aukiolle, voitti katujen massaprotestit määrätietoisin ottein ja palasi presidentiksi. (vrt. enlish: <strong><em>a belligerent Putin</em></strong> &ndash; vihamielinen, aggressiivinen, pällekäyvä)</p></li></ol><p>*</p><p><strong>Mutta minkälainen on presidentti Vladimir Putinin viides inkarnaatio?</strong></p><p>&rdquo;<em>Huolimatta taipumuksestaan sinänsä muutoksiin, Putin ei todennäköisesti esitä merkittäviä poliittisia muutoksia presidentinvaalien 2018 voiton jälkeen. Nopeat, kattava uudistukset, joita liberaali entinen valtiovarainministeri <strong>Alexei Kudrin</strong> on ehdottavat, eivät ole käypiä kortteja Putinin käteen. Putin on vanha koira; hän ei opi uusia temppuja</em>&rdquo;, näin arvioi viime helmikuussa <strong>Sergei Aleksashenko.</strong></p><p>Nyt pikkulinnut vähän visertävät siihen suuntaan, josko Kudrinilla olisi sittenkin käyttöä uudessa regimissa.&nbsp; Ehkäpä sen aivan keskeisellä postilla.</p><p>*</p><p><strong>Arvioitaessa Putinin halua, kykyä ja mahdollisuuksia muutoksiin</strong>, meidän kannattaa palauttaa mieliin ne 5 peruskiveä eli &rdquo;tykinlavettia&rdquo;, joille hän on menneinä vuosina vallan linnakkeensa lujittanut nyt siis jo 18-vuotisen valtakautensa aikana.&nbsp; Samalla ne ovat määritelleet Venäjän aseman maailmanpolitiikassa.:</p><p><strong>Ensimmäinen</strong> on poliittisen ja sotilaallisen vastakkainasettelun laajentaminen länteen, mikä on muuttanut Venäjästä &rdquo;väärennetyn valtion&rdquo;, joka uhkaa sen naapureita.</p><p><strong>Toinen</strong> on asteittainen vallan lujittaminen pienten eliittipiirien käsiin, jotka ovat korvanneet byrokratian, parlamentin ja oikeuslaitoksen Venäjän päättäväisinä päätöksentekijöinä <em>(&rdquo;ultimate decision-makers&rdquo;; ylimpinä vallan haltijoina).</em></p><p><strong>Kolmas suuntaus (trendi) on lisääntyvä riippuvuus voimankäytöstä</strong>, erityisesti salaisesta poliisista, poliittisessa elämässä. Ei niin vähän tai ei lainkaan todisteita, liittovaltion turvallisuuspalvelu (FSB), KGB: n seuraaja, voi nyt vangita liittovaltion ministereitä, aluehallituksia, oppositiojohtajia, teatterin ohjaajia, ympäristöaktivisteja tai tavallisia venäläisiä &rdquo;normaaleja&rdquo; kansalaisia, jotka ilmaisevat poliittisia näkemyksiä Twitterissä tai Facebookissa.</p><p><strong>Neljäs, ja siihen liittyvä suuntaus on perustuslaillisesti taattujen vapauksien rajoittaminen </strong>(oikeusvaltion, jo entuudestaan huteran perustan murentaminen), mukaan lukien äänioikeus sekä ilmaisu- ja kokoonpano-oikeudet.</p><p>Viides ja &rdquo;lopullinen suuntaus&rdquo; on kiinteistöoikeuksien asteittainen heikkeneminen, joka on vienyt venäläisiltä liikemiehiltä haluttomuuteen investoida synnyinmaahan.&nbsp; Seurauksena pääomien ja karttumien monivuoto ulkomaisiin turvasatamiin ja sijoituskohteisiin.</p><p>*</p><p><strong>Kaikki nämä negatiiviset trendit jatkuvat</strong>, vaikka taantuman tahti onkin kyseenalaistanut niiden mahdollisen kansansuosion.</p><p>Putinin uudelleenvalinta ja jatkaminen päämiehenä lähes varmasti tarkoittaa vielä kuuden vuoden talouden pysähtyneisyyttä ja kansainvälistä eristäytymistä.</p><p>Miten ikinä hän voisi purkaa nuo kiristyvien vanteiden järjestelmät, vaikka itse haluaisikin?&nbsp; Eniten hän pelkää raivokkaiden kansalaisten myrkyistä invaasiota Polotnajalle.&nbsp; Ei ikinä.&nbsp; Ennen kuolema, kuin Polotnaja.&nbsp; Näin kuuluu Putinin ohjelma de facto.</p><p>Niinpä:</p><p>Hän voi puhua uudistustarpeesta; mutta lähes sukupolven vallassa olleena, hänen sanoihinsa ei enää voida luottaa.</p><p>Jumalansanan sijasta hänen aikomuksensa ja tulevaisuuden politiikkapuheensa vaatii keskittymistä <strong>hänen toimintaansa</strong> &ndash;</p><p>olennaista on se, <strong>mitä hän tekee, ei mitä hän sanoo</strong>.</p><p>*</p><p><strong>Voisimme hahmotella neljä uskottavaa skenaariota.</strong></p><p><strong>Ensinnäkin Putin pyrkii asettamaan itsensä elinikäiseksi presidentiksi</strong>.&nbsp; Tämä tapahtuu järjestämällä parin vuoden sisään kansanäänestyksen kahden peräkkäisen presidentti-kauden rajoituksen poistamisesta Venäjän federaation perustuslaista. &nbsp;Tai hänet voitaisiin valita Venäjän ja Valkovenäjän unionin valtion presidentiksi, ja Valkovenäjän nykyinen presidentti, Alexander Lukashenko, toimisi pääministerinä. <strong><em>Russia-Belarus -Unionivaltio</em></strong> on ollut lepotilassa vuodesta 1997, mutta sitä voitaisiin elvyttää palvelemaan Putinin tavoitteita.&nbsp; Hanke poistaisi hänen primäärisen pelkonsa joutua mahdollisen tässä vaiheessa täysin määrittämättömän seuraajansa armeliaisuuden ja siitä riippuvaisen täyden syytesuojan varaan joutumisen. Kiinan menestyksellinen avautuminen, kasvukone ja valtautuminen imponoivat presidentti Putinia, kun taas Lännen lähes kaikki synnyttää inhoa ja torjuntaa.</p><p><strong>Toisessa skenaariossa Putinista tulee venäläinen Deng Xiaoping</strong>. Hän myöntää, että Venäjän nykyinen poliittinen malli on kestämätön ja kutsuu koko maan edustajien &quot;pyöreän pöydän&quot; neuvonpitoon, muodostamaan puitteet uudelle järjestelmälle. Valtuuskunnat voisivat ottaa käyttöön säännökset siirtymäkaudesta, joka koostuu Putinin 4. presidenttikauden viimeisistä kahdesta vuodesta (2022-2024), jonka jälkeen Venäjä siirtyisi uudelle poliittiselle aikakaudelle.&nbsp;</p><p>Kolmanneksi: Tai, henkilökohtaisen Venäjä-Putin &ndash;personaaliunionin betonoinnin sijasta Putin voi tehdä, kuten Boris Jeltsin hänen edeltäjänään teki; Putin saattaa julistaa oman hallintokautensa loppuneeksi ja nimetä seuraajansa. Kolmannessa tilanteessa kyseinen seuraaja voisi olla <strong>liberaali, kuten Medvedev</strong>, kun taas neljännellä skenaariolla se olisi <strong>konservatiivinen</strong>, kuten puolustusalan <strong>nykyinen varapääministeri</strong> <strong>Dmitri Rogozin</strong>.</p><p>Näissä kahdessa viimemainitussa skenaariossa ei ole väliä, onko seuraaja liberaali vai konservatiivinen. Tärkeintä on, voiko jompikumpi johtaja säilyttää vallan virassaan. Mikään Medvedev eikä Rogozin eivät pysty pitämään nykyistä järjestelmää sellaisenaan. Mutta kaikki uudistukset, joita he yrittävät, uhkaavat välttämättä niitä pelottavan &nbsp;voimakkaita, juurtuneita etuja ja horjuttavat siten nykyistä vallan-jakajuutta.</p><p>Lisäksi on epäselvää, millaista suhdetta <strong>Medvedev tai Rogozin</strong> kykenisivät ylläpitämään FSB: n kanssa, vai olisiko joku ihminen voinut varmistaa, että salainen poliisi ei häiritse Venäjällä presidentti Putinin poliittista elämää hänen hallintokaudellaan?</p><p>Oliko Putin uniikki ja kertailmiö:</p><p>voisiko joku nykyisin korkealla oleva pystyä samaan, uusimaan <strong>Putin regime eran</strong>?</p><p>Meneekö Venäjä uusiksi?&nbsp; Jos ja kun Putin ei mene uusiksi, synny uudemman kerran, reinkarnoi, oikeasti.&nbsp;</p><p>Venäjä menee uusiksi.&nbsp; Se on rikki, se menee enemmän rikki.&nbsp; Näin on käyvä. Mutta toivokaamme, ettei se hajoa ulospäin, vaan &ndash; korkeintan &ndash; sisäänpäin kuin kerrostalo.</p><p>*</p><p>Tiedän, että monet tuskastuvat: Ei kannata spekuloida, mikä näistä neljästä skenaariosta on todennäköisimmin. Vai joku viides?</p><p>Joka tapauksessa ne kaikki &ndash; tässä mainitsemattomatkin skenaariot - päätyvät samaan kysymykseen:</p><p>vuonna 2024 Venäjän johtaja on Putin 5.0 tai joku muu?</p><p>Mitä tahansa tapahtuukaan, voimme olla varmoja siitä, että Putin tulee päivä päivältä yhä levottomammin kohtaamaan eksistentiaalisista kysymyksistään syvimmän eksistentiaalisen kysymyksen: Mitä seuraavaksi?</p><p>*</p><p>Lue: Antti Kasvio US-blogi: Kreml valinnan edessä, 2.5.2018; <a href="http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254761-kreml-valinnan-edessa"><u>http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254761-kreml-valinnan-edessa</u></a></p><p>FT, 2.5.2018; <a href="https://www.ft.com/content/c1721646-4d51-11e8-8a8e-22951a2d8493"><u>https://www.ft.com/content/c1721646-4d51-11e8-8a8e-22951a2d8493</u></a></p><p><em>President Vladimir Putin is contemplating an effort to repair relations with the west as sanctions and growing international conflict obstruct attempts to reinvigorate Russia&rsquo;s stagnant economy.</em></p><p><em>Ahead of his inauguration next week for another six-year term as president, Mr Putin was considering appointing former finance minister <a href="https://www.ft.com/topics/people/Alexei_Kudrin"><u>Alexei Kudrin</u></a> to a heavyweight post in charge of economic strategy and outreach to Europe and the US, said people briefed on the plans.</em></p><p><em>Mr Kudrin is one of Mr Putin&rsquo;s oldest political associates and a senior economic adviser, and such an appointment could be read in western capitals as a signal of compromise from the Russian president in the face of conflict with the west on all fronts.</em></p><p><em>&ldquo;The most likely scenario is that Kudrin gets a post in the presidential administration,&rdquo; said a Russian government official. &ldquo;His title could be something like: the president&rsquo;s representative for international economic co-operation.&rdquo;</em></p><p>Koko Financial Timesin artikkeli luettavissa linkin takaa, 2.5.2018; <a href="https://www.ft.com/content/c1721646-4d51-11e8-8a8e-22951a2d8493"><u>https://www.ft.com/content/c1721646-4d51-11e8-8a8e-22951a2d8493</u></a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Putinin uusi hallinto – illuusio vai tosi?

Uusiutuuko Putinin linja neljännellä presidiumillaan?  Vaikka sen on pakko uusiutua se tuskin sitä tekee..

*

Venäjän presidentiksi – jälleen – valittu Vladimir Vladimirovits Putin valmistautuu neljänteen (de facto 5.:een) presidiumiinsa.  Ilmenee tiettyä loiskiehuntaa: mikä muuttuu vai muuttuuko mikään? Keitä presidentti laittaa ulos, keitä nostaa sisään, keitä panee kierrätykseen, keitä imaisee kierrätyksen huipulle?

Yksi on Varma on että VVP pitää vallan ydinkerrosta varpaisillaan.  Se ylläpitää lojaliteettia, ainakin siihen saakka kuin lojaliteetilla on merkitystä.

*

Toinen varma asia on, että Putin jälleen kerran luo nahkansa eli rakentaa itsensä uudelleen (lue: reinkarnoi), kuten hän on jo tehnyt neljä kertaa.

  1. Hänen aiemmista uudestisyntymisensä ensimmäinen saatiin nähdä lokakuun 2003 lopulla, kun hän pani oligarkit ruotuun, ja operaation huipennuksena tapahtui karkoitetun näkyvimmän oligarkki Mikhail Hodorkovskin pidätys.

  2. Sitten vuonna 2004, jolloin ”uuden mallin Putin” nousi tämän vuoden vaaleihin. Suosikkina, mutta ei vielä pomminvarmana, joten ankara varmistus.

  3. Vuoden 2008 vaalien jälkeen Putinin oli löydettävä tapoja hallita Venäjän äskettäin valitun presidentti Dmitri Medvedevin presidentin auton takapenkiltä (”Medvedevin hartioiden ylitse”).

  4. Ja sitten vuonna 2012 ”sotaisa Putin” - se, joka pari vuotta myöhemmin hyökkää Ukrainaan - keräsi kannattajansa Moskovan Poklonnaja Goran aukiolle, voitti katujen massaprotestit määrätietoisin ottein ja palasi presidentiksi. (vrt. enlish: a belligerent Putin – vihamielinen, aggressiivinen, pällekäyvä)

*

Mutta minkälainen on presidentti Vladimir Putinin viides inkarnaatio?

Huolimatta taipumuksestaan sinänsä muutoksiin, Putin ei todennäköisesti esitä merkittäviä poliittisia muutoksia presidentinvaalien 2018 voiton jälkeen. Nopeat, kattava uudistukset, joita liberaali entinen valtiovarainministeri Alexei Kudrin on ehdottavat, eivät ole käypiä kortteja Putinin käteen. Putin on vanha koira; hän ei opi uusia temppuja”, näin arvioi viime helmikuussa Sergei Aleksashenko.

Nyt pikkulinnut vähän visertävät siihen suuntaan, josko Kudrinilla olisi sittenkin käyttöä uudessa regimissa.  Ehkäpä sen aivan keskeisellä postilla.

*

Arvioitaessa Putinin halua, kykyä ja mahdollisuuksia muutoksiin, meidän kannattaa palauttaa mieliin ne 5 peruskiveä eli ”tykinlavettia”, joille hän on menneinä vuosina vallan linnakkeensa lujittanut nyt siis jo 18-vuotisen valtakautensa aikana.  Samalla ne ovat määritelleet Venäjän aseman maailmanpolitiikassa.:

Ensimmäinen on poliittisen ja sotilaallisen vastakkainasettelun laajentaminen länteen, mikä on muuttanut Venäjästä ”väärennetyn valtion”, joka uhkaa sen naapureita.

Toinen on asteittainen vallan lujittaminen pienten eliittipiirien käsiin, jotka ovat korvanneet byrokratian, parlamentin ja oikeuslaitoksen Venäjän päättäväisinä päätöksentekijöinä (”ultimate decision-makers”; ylimpinä vallan haltijoina).

Kolmas suuntaus (trendi) on lisääntyvä riippuvuus voimankäytöstä, erityisesti salaisesta poliisista, poliittisessa elämässä. Ei niin vähän tai ei lainkaan todisteita, liittovaltion turvallisuuspalvelu (FSB), KGB: n seuraaja, voi nyt vangita liittovaltion ministereitä, aluehallituksia, oppositiojohtajia, teatterin ohjaajia, ympäristöaktivisteja tai tavallisia venäläisiä ”normaaleja” kansalaisia, jotka ilmaisevat poliittisia näkemyksiä Twitterissä tai Facebookissa.

Neljäs, ja siihen liittyvä suuntaus on perustuslaillisesti taattujen vapauksien rajoittaminen (oikeusvaltion, jo entuudestaan huteran perustan murentaminen), mukaan lukien äänioikeus sekä ilmaisu- ja kokoonpano-oikeudet.

Viides ja ”lopullinen suuntaus” on kiinteistöoikeuksien asteittainen heikkeneminen, joka on vienyt venäläisiltä liikemiehiltä haluttomuuteen investoida synnyinmaahan.  Seurauksena pääomien ja karttumien monivuoto ulkomaisiin turvasatamiin ja sijoituskohteisiin.

*

Kaikki nämä negatiiviset trendit jatkuvat, vaikka taantuman tahti onkin kyseenalaistanut niiden mahdollisen kansansuosion.

Putinin uudelleenvalinta ja jatkaminen päämiehenä lähes varmasti tarkoittaa vielä kuuden vuoden talouden pysähtyneisyyttä ja kansainvälistä eristäytymistä.

Miten ikinä hän voisi purkaa nuo kiristyvien vanteiden järjestelmät, vaikka itse haluaisikin?  Eniten hän pelkää raivokkaiden kansalaisten myrkyistä invaasiota Polotnajalle.  Ei ikinä.  Ennen kuolema, kuin Polotnaja.  Näin kuuluu Putinin ohjelma de facto.

Niinpä:

Hän voi puhua uudistustarpeesta; mutta lähes sukupolven vallassa olleena, hänen sanoihinsa ei enää voida luottaa.

Jumalansanan sijasta hänen aikomuksensa ja tulevaisuuden politiikkapuheensa vaatii keskittymistä hänen toimintaansa

olennaista on se, mitä hän tekee, ei mitä hän sanoo.

*

Voisimme hahmotella neljä uskottavaa skenaariota.

Ensinnäkin Putin pyrkii asettamaan itsensä elinikäiseksi presidentiksi.  Tämä tapahtuu järjestämällä parin vuoden sisään kansanäänestyksen kahden peräkkäisen presidentti-kauden rajoituksen poistamisesta Venäjän federaation perustuslaista.  Tai hänet voitaisiin valita Venäjän ja Valkovenäjän unionin valtion presidentiksi, ja Valkovenäjän nykyinen presidentti, Alexander Lukashenko, toimisi pääministerinä. Russia-Belarus -Unionivaltio on ollut lepotilassa vuodesta 1997, mutta sitä voitaisiin elvyttää palvelemaan Putinin tavoitteita.  Hanke poistaisi hänen primäärisen pelkonsa joutua mahdollisen tässä vaiheessa täysin määrittämättömän seuraajansa armeliaisuuden ja siitä riippuvaisen täyden syytesuojan varaan joutumisen. Kiinan menestyksellinen avautuminen, kasvukone ja valtautuminen imponoivat presidentti Putinia, kun taas Lännen lähes kaikki synnyttää inhoa ja torjuntaa.

Toisessa skenaariossa Putinista tulee venäläinen Deng Xiaoping. Hän myöntää, että Venäjän nykyinen poliittinen malli on kestämätön ja kutsuu koko maan edustajien "pyöreän pöydän" neuvonpitoon, muodostamaan puitteet uudelle järjestelmälle. Valtuuskunnat voisivat ottaa käyttöön säännökset siirtymäkaudesta, joka koostuu Putinin 4. presidenttikauden viimeisistä kahdesta vuodesta (2022-2024), jonka jälkeen Venäjä siirtyisi uudelle poliittiselle aikakaudelle. 

Kolmanneksi: Tai, henkilökohtaisen Venäjä-Putin –personaaliunionin betonoinnin sijasta Putin voi tehdä, kuten Boris Jeltsin hänen edeltäjänään teki; Putin saattaa julistaa oman hallintokautensa loppuneeksi ja nimetä seuraajansa. Kolmannessa tilanteessa kyseinen seuraaja voisi olla liberaali, kuten Medvedev, kun taas neljännellä skenaariolla se olisi konservatiivinen, kuten puolustusalan nykyinen varapääministeri Dmitri Rogozin.

Näissä kahdessa viimemainitussa skenaariossa ei ole väliä, onko seuraaja liberaali vai konservatiivinen. Tärkeintä on, voiko jompikumpi johtaja säilyttää vallan virassaan. Mikään Medvedev eikä Rogozin eivät pysty pitämään nykyistä järjestelmää sellaisenaan. Mutta kaikki uudistukset, joita he yrittävät, uhkaavat välttämättä niitä pelottavan  voimakkaita, juurtuneita etuja ja horjuttavat siten nykyistä vallan-jakajuutta.

Lisäksi on epäselvää, millaista suhdetta Medvedev tai Rogozin kykenisivät ylläpitämään FSB: n kanssa, vai olisiko joku ihminen voinut varmistaa, että salainen poliisi ei häiritse Venäjällä presidentti Putinin poliittista elämää hänen hallintokaudellaan?

Oliko Putin uniikki ja kertailmiö:

voisiko joku nykyisin korkealla oleva pystyä samaan, uusimaan Putin regime eran?

Meneekö Venäjä uusiksi?  Jos ja kun Putin ei mene uusiksi, synny uudemman kerran, reinkarnoi, oikeasti. 

Venäjä menee uusiksi.  Se on rikki, se menee enemmän rikki.  Näin on käyvä. Mutta toivokaamme, ettei se hajoa ulospäin, vaan – korkeintan – sisäänpäin kuin kerrostalo.

*

Tiedän, että monet tuskastuvat: Ei kannata spekuloida, mikä näistä neljästä skenaariosta on todennäköisimmin. Vai joku viides?

Joka tapauksessa ne kaikki – tässä mainitsemattomatkin skenaariot - päätyvät samaan kysymykseen:

vuonna 2024 Venäjän johtaja on Putin 5.0 tai joku muu?

Mitä tahansa tapahtuukaan, voimme olla varmoja siitä, että Putin tulee päivä päivältä yhä levottomammin kohtaamaan eksistentiaalisista kysymyksistään syvimmän eksistentiaalisen kysymyksen: Mitä seuraavaksi?

*

Lue: Antti Kasvio US-blogi: Kreml valinnan edessä, 2.5.2018; http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254761-kreml-valinnan-edessa

FT, 2.5.2018; https://www.ft.com/content/c1721646-4d51-11e8-8a8e-22951a2d8493

President Vladimir Putin is contemplating an effort to repair relations with the west as sanctions and growing international conflict obstruct attempts to reinvigorate Russia’s stagnant economy.

Ahead of his inauguration next week for another six-year term as president, Mr Putin was considering appointing former finance minister Alexei Kudrin to a heavyweight post in charge of economic strategy and outreach to Europe and the US, said people briefed on the plans.

Mr Kudrin is one of Mr Putin’s oldest political associates and a senior economic adviser, and such an appointment could be read in western capitals as a signal of compromise from the Russian president in the face of conflict with the west on all fronts.

“The most likely scenario is that Kudrin gets a post in the presidential administration,” said a Russian government official. “His title could be something like: the president’s representative for international economic co-operation.”

Koko Financial Timesin artikkeli luettavissa linkin takaa, 2.5.2018; https://www.ft.com/content/c1721646-4d51-11e8-8a8e-22951a2d8493

*

]]>
2 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254795-uusiutuuko-putinin-linja-hanen-neljannella-presidenttikaudella#comments Presidentti Putin Uusiutuminen Venäjä Venäjän talouspakotteet Venäjän tulevaisuus Thu, 03 May 2018 09:25:25 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254795-uusiutuuko-putinin-linja-hanen-neljannella-presidenttikaudella
Maailman sotilasmenot kasvavat - USA ylivoimainen ykkönen http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254749-maailman-sotilasmenot-kasvavat-usa-ylivoimainen-ykkonen <p>Suomalaisen median mukaan venäläiskoneet uhittelevat Itämerellä ja Mustallamerellä. Lentävät kuulemma liian lähellä amerikkalaiskoneita, mihin tietysti tarvitaan kaksi konetta. Yksi ei voi lentää liian lähellä toista, koska toista ei ole.</p><p>Itsekseni olen joskus miettinyt, että kuka mahtaakaan loppujen lopuksi lentää lähellä, mutta se siitä.&nbsp;</p><p>Epäilemättä sota tarvitsee sotilaansa, ja ennen muuta rahaa. Ja kun on rahaa niin onhan sitä lenneltävä. USA varmaasti puolustaa rajojaan ja omaa maaperäänsä pöristelemällä Suomen taivaalla ja luonnollisesti myös Itämerellä ja Mustallamerellä.</p><p>USA.n sotilasmenot ovat yli 600 miljardia vuodessa. Venäjän sotilasmenot ovat karkeasti ottain noin 10 % tuosta määrästä, jonkin verran yli 60 miljardia. Tämä on ymmärettävää, koska Yhdysvallat kylvää maailmaan rauhaa ja demokratiaa, kun Venäjä kuulemma haluaa tuhota koko maailman. Tai ainakin Suomen.</p><p>Jostain kumman syystä maailman rauhallisin ja hiljaisin raja kuitenkin taitaa olla USA:n ja Venäjän välinen raja. Kyllä, on niillä yhteistä rajaa. Ei siellä juurikaan lennellä, ei kovin lähellä eikä muutoinkaan.</p><p>Yhdysvalloilla on kutsumuskohtalonsa, josta näimme Ylellä loistavan dokumentin, amerikkalaisten itsensä tekemän. En usko että Yle koskaan tarjoaa saman uusintana, koska dokumentti kutsumuskohtalosta paljastaa karulla tavalla Yhdysvaltain sotainnon ja sekaantumisen itsenäisten maitten asioihin siellä ja täällä sekä luonnollisesti vieläkin kauempana. Meillä toki elää myytti, jonka mukaan USA ei ole koskaan hyökännyt minnekään.</p><p>Aina taitaa kuitenkin olla kyse rahasta, rahasta ja rahasta, harvemmin vapaudesta ja demokratiasta?</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10186333" title="https://yle.fi/uutiset/3-10186333">https://yle.fi/uutiset/3-10186333</a></p><p>USA:nsotilasmenot ovat yli 600 miljardia vuodessa. Koko maailman sotilasmenot ovat n. 1400 miljardia euroa vuodessa.</p><p>Isoa kasa rahaa, joilla voisi tehdä jotain hyödyllistäkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisen median mukaan venäläiskoneet uhittelevat Itämerellä ja Mustallamerellä. Lentävät kuulemma liian lähellä amerikkalaiskoneita, mihin tietysti tarvitaan kaksi konetta. Yksi ei voi lentää liian lähellä toista, koska toista ei ole.

Itsekseni olen joskus miettinyt, että kuka mahtaakaan loppujen lopuksi lentää lähellä, mutta se siitä. 

Epäilemättä sota tarvitsee sotilaansa, ja ennen muuta rahaa. Ja kun on rahaa niin onhan sitä lenneltävä. USA varmaasti puolustaa rajojaan ja omaa maaperäänsä pöristelemällä Suomen taivaalla ja luonnollisesti myös Itämerellä ja Mustallamerellä.

USA.n sotilasmenot ovat yli 600 miljardia vuodessa. Venäjän sotilasmenot ovat karkeasti ottain noin 10 % tuosta määrästä, jonkin verran yli 60 miljardia. Tämä on ymmärettävää, koska Yhdysvallat kylvää maailmaan rauhaa ja demokratiaa, kun Venäjä kuulemma haluaa tuhota koko maailman. Tai ainakin Suomen.

Jostain kumman syystä maailman rauhallisin ja hiljaisin raja kuitenkin taitaa olla USA:n ja Venäjän välinen raja. Kyllä, on niillä yhteistä rajaa. Ei siellä juurikaan lennellä, ei kovin lähellä eikä muutoinkaan.

Yhdysvalloilla on kutsumuskohtalonsa, josta näimme Ylellä loistavan dokumentin, amerikkalaisten itsensä tekemän. En usko että Yle koskaan tarjoaa saman uusintana, koska dokumentti kutsumuskohtalosta paljastaa karulla tavalla Yhdysvaltain sotainnon ja sekaantumisen itsenäisten maitten asioihin siellä ja täällä sekä luonnollisesti vieläkin kauempana. Meillä toki elää myytti, jonka mukaan USA ei ole koskaan hyökännyt minnekään.

Aina taitaa kuitenkin olla kyse rahasta, rahasta ja rahasta, harvemmin vapaudesta ja demokratiasta?

https://yle.fi/uutiset/3-10186333

USA:nsotilasmenot ovat yli 600 miljardia vuodessa. Koko maailman sotilasmenot ovat n. 1400 miljardia euroa vuodessa.

Isoa kasa rahaa, joilla voisi tehdä jotain hyödyllistäkin.

]]>
35 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254749-maailman-sotilasmenot-kasvavat-usa-ylivoimainen-ykkonen#comments Globaali geopolitiikka Puolustusmenot Sotilaslennot Venäjä Yhdysvallat Wed, 02 May 2018 13:14:23 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254749-maailman-sotilasmenot-kasvavat-usa-ylivoimainen-ykkonen
Yhden valeuutisen loppu? http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254523-yhden-valeuutisen-loppu <p>Useat kulttuurimarksilaiset valemedian edustajat ovat yli vuoden ajan uutisoineet Trumpin ja Venäjän suhteista ja siitä, että Venäjä vaikutti USA:n presidentinvaaleihin laittomilla tavoilla. Nyt sitten näille valeuutisille ollaan pistämässä stoppia, koska USA:n edustajainhuoneen tiedustelukomitean Venäjä-tutkimuksissa ei olla löydetty mitään todisteita, jotka tukisivat valemedioiden väitteitä.</p><p>CNBC <a href="https://www.cnbc.com/2018/04/27/house-intel-panel-releases-final-report-on-russian-election-interference-marking-end-of-its-politically-charged-probe.html">uutisoi</a> asiasta Trumpin lyhytviestiin viitaten. Suomeksi asiasta näyttäisi uutisoineen vain(?) <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005659764.html">HeSa</a>. Linkkivinkistä kiitos Petri Hämäliäiselle US:n uutiskommenteissa.</p><p>Minulla on syntynyt käsitys Trumpista jonkinverran herkkänahkaisen poliitikkona, joka on taistellut valemediaa vastaan hyvin suorasanaisesti. Ettei vain hävinneille olisi tulossa vielä kosto? Pistetäänkö valetta levittäneitä toimittajia kilometritehtaalle?</p><p>Aiempi aihetta sivunnut kirjoitukseni:</p><p><a href="http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250669-trumpin-nakukuvat-putinilla-olikin-pila" title="http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250669-trumpin-nakukuvat-putinilla-olikin-pila">http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250669-trumpin-nakukuvat-putini...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Useat kulttuurimarksilaiset valemedian edustajat ovat yli vuoden ajan uutisoineet Trumpin ja Venäjän suhteista ja siitä, että Venäjä vaikutti USA:n presidentinvaaleihin laittomilla tavoilla. Nyt sitten näille valeuutisille ollaan pistämässä stoppia, koska USA:n edustajainhuoneen tiedustelukomitean Venäjä-tutkimuksissa ei olla löydetty mitään todisteita, jotka tukisivat valemedioiden väitteitä.

CNBC uutisoi asiasta Trumpin lyhytviestiin viitaten. Suomeksi asiasta näyttäisi uutisoineen vain(?) HeSa. Linkkivinkistä kiitos Petri Hämäliäiselle US:n uutiskommenteissa.

Minulla on syntynyt käsitys Trumpista jonkinverran herkkänahkaisen poliitikkona, joka on taistellut valemediaa vastaan hyvin suorasanaisesti. Ettei vain hävinneille olisi tulossa vielä kosto? Pistetäänkö valetta levittäneitä toimittajia kilometritehtaalle?

Aiempi aihetta sivunnut kirjoitukseni:

http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250669-trumpin-nakukuvat-putinilla-olikin-pila

]]>
68 http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254523-yhden-valeuutisen-loppu#comments Presidentti Trump Valeuutiset Venäjä Fri, 27 Apr 2018 18:32:33 +0000 Risto Jääskeläinen http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254523-yhden-valeuutisen-loppu
Ukrainalaisen sankarikapteenin outo kapina http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254383-ukrainalaisen-sankarikapteenin-outo-kapina <p>Entinen sankarilentäjä Nadija Savtšenko valui suosion huipulta poliittiseksi hylkiöksi.</p><p>Maaliskuun 22. päivänä Ukrainan parlamentti kumosi edustaja&nbsp;<strong>Nadija Savtšenkon&nbsp;</strong>parlamentaarisen koskemattomuuden ja hyväksyi hänen vangitsemisensa epäiltynä terrori-iskun suunnittelemisesta. Savtšenko istui Venäjällä tutkintavankeudessa 2014&ndash;2016 jouduttuaan sotavangiksi Itä-Ukrainan sodassa.</p><p>Osana kampanjaa Savtšenkon puolesta Ukrainassa&nbsp;<strong>Julija Timošenkon</strong>&nbsp;Batkivštšina-puolue antoi hänelle läpimenon takaavan ensimmäisen paikan vuoden 2014 parlamenttivaalien ehdokaslistassa.</p><p>Savtšenko vaihdettiin kahteen Venäjän taistelijaan toukokuussa 2016. Kotimaassaan Savtšenko sai sankarin vastaanoton, ja hän otti edustajanpaikan vastaan.</p><p>Alkukesällä 2016 Savtšenko oli Ukrainan suosituin poliitikko. Häneen luotti 35 prosenttia, ja presidentiksi häntä olisi ollut valmis äänestämään 12 prosenttia kyselyiden vastaajista. Istuvan presidentin&nbsp;<strong>Petro Porošenkon</strong>&nbsp;ja opposition veteraanipoliitikon Timošenkon suosio oli vain puolet tästä. Savtšenko ilmoitti pyrkivänsä presidentiksi.<br /><br />Loput kirjoituksesta luettavissa täältä:&nbsp;<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3883637-ukrainalaisen-sankarikapteenin-outo-kapina">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3883637-ukrainalaisen-sankarikapteenin-outo-kapina</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Entinen sankarilentäjä Nadija Savtšenko valui suosion huipulta poliittiseksi hylkiöksi.

Maaliskuun 22. päivänä Ukrainan parlamentti kumosi edustaja Nadija Savtšenkon parlamentaarisen koskemattomuuden ja hyväksyi hänen vangitsemisensa epäiltynä terrori-iskun suunnittelemisesta. Savtšenko istui Venäjällä tutkintavankeudessa 2014–2016 jouduttuaan sotavangiksi Itä-Ukrainan sodassa.

Osana kampanjaa Savtšenkon puolesta Ukrainassa Julija Timošenkon Batkivštšina-puolue antoi hänelle läpimenon takaavan ensimmäisen paikan vuoden 2014 parlamenttivaalien ehdokaslistassa.

Savtšenko vaihdettiin kahteen Venäjän taistelijaan toukokuussa 2016. Kotimaassaan Savtšenko sai sankarin vastaanoton, ja hän otti edustajanpaikan vastaan.

Alkukesällä 2016 Savtšenko oli Ukrainan suosituin poliitikko. Häneen luotti 35 prosenttia, ja presidentiksi häntä olisi ollut valmis äänestämään 12 prosenttia kyselyiden vastaajista. Istuvan presidentin Petro Porošenkon ja opposition veteraanipoliitikon Timošenkon suosio oli vain puolet tästä. Savtšenko ilmoitti pyrkivänsä presidentiksi.

Loput kirjoituksesta luettavissa täältä: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3883637-ukrainalaisen-sankarikapteenin-outo-kapina

]]>
0 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254383-ukrainalaisen-sankarikapteenin-outo-kapina#comments Itä-Ukrainan sota Nadija Savtšenko Ukraina Venäjä Wed, 25 Apr 2018 09:36:14 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254383-ukrainalaisen-sankarikapteenin-outo-kapina
Kapina http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254029-kapina <p>&nbsp;</p><p>Tammikuussa alkaneen kapinan käsittely julkisuudessa on edennyt vanhoja latuja; kansalaissota tuntuu alkaneen vasta huhtikuussa 1918 ja sodan tärkeimmäksi aiheeksi näyttää taas kerran muodostuneen valkoisen puolen väkivalta.</p><p>Aika vähän on saatu lisää tietoa ja ymmärrystä siitä, miksi tällaiseen järjettömään sotaan mentiin. Miksi ihmeessä sos.dem puoluetoimikunta antoi epäsuoran valtakirjan kapinan aloittamiseen? Suomi taitaa olla ainoa maa maailmassa, jossa demokraattisesti toimiva puolue päättää aloittaa kapinan demokraattisia instituutioita (hallitusta ja eduskuntaa) vastaan. Toki tapa, jolla puolueneuvosto 19.-22. tammikuuta saatiin tavuteltua täydentämään puoluetoimintaa sotaintoisilla lisäjäsenillä, oli enemmän tai vähemmän epärehellinen ja toki päätös tehtiin melkoiseen paineen alla, mutta kuitenkin edettiin ainakin periaatteessa pykälien mukaan. Ero on aikamoinen, jos verrataan Suomen tapahtumia vaikka kenraali Francisco Francon aloittamaan kapinaan Espanjassa 1936. Ei siinä äänestetty, yhtä vähän kuin Vladimir Lenin äänestytti puolue-elimiä Venäjällä marraskuussa 1917, eikä Bela Kunin kapina Unkarissa vaikuttanut järin demokraattiselta sekään.</p><p>On ehkä enemmänkin sosiaalipsykologian heiniä selittää, miksi sellainen kollektiivinen hulluus valtasi niinkin monet fiksuina pidetyt ihmiset, jopa monet kansanedustajat. Emme ehkä koskaan saa tietää totuutta sitä, koska harva kapinan johtajista osoitti mitään katumuksen merkkejä. Kukaan ei ole kertomassa Maarit Tastulan ohjelmassa, &rdquo;miksi päästin tämän helvetin irti&rdquo;. Jotkut, kuten Edward Gylling toki välillä olivat jonkinlaisissa omantunnontuskissa (ks. esim. Väinö Tannerin kirja vuodelta 1957), mutta heidänkin mielensä muuttui ajan mittaan, eikä totuuden kertomiselle tainnut olla aina edes edellytyksiä.</p><p>Toki on niin, että Suomen tapahtumia on vaikea ymmärtää ilman Neuvosto-Venäjän vaikutusta. Ilman kommunistien vallankaappausta marraskuussa 1917 ei Suomessa olisi ollut kansalaissotaa. Neuvosto-Venäjä oli varsin kaksinaamainen suhteessa Suomeen. Se yllytti vasemmistoa kapinaan (lukekaa vaikka Josef Stalinin puhe SDP:n puoluekokouksessa Tampereella marraskuussa 1917) ja toimitti valtavan määrin aseita punakaartille (kapinallisille) ennen sotaa. Toki se tunnusti Suomen itsenäisyyden vuodenvaihteessa 1917/1918, vaikka oli jo maalikuussa (maalikuun 1. 1918) valmis tekemään kansanvaltuuskunnan (siis kapinallisten) kanssa valtiosopimuksen. Menettely muistuttaa hieman ns. Terijoen (Kuusisen) hallituksen kasassa tehtyä sopimusta joulukuussa 1939. Punaisten hävittyä sotansa Neuvosto-hallitus tosin tunnusti Suomen laillisen hallituksen tosiasiasiallisesti aloittaessaan (tuloksettomaksi jääneet) rahanneuvottelut Suomen hallituksen edustajien kanssa elokuussa 1918. &nbsp;Kaksinaamaiseksi voi tietikin kutsua myös Neuvosto-Venäjän suhdetta Suomesta paenneisiin punakaartilasiin ja muihin oloihin tyytymättömiin: heille oltiin tarjoavinaan turvapaikkaa ja parempaa elämää, mutta todellisuudessa heidät tuhottiin kuin pahimmatkin rikolliset.</p><p>Ekonomistina on hieman jäänyt kaivelemaan, miten vähän kansanvaltuuskunnan &rdquo;talouspolitiikkaa&rdquo; on arvioitu historian kirjoituksessa. Kuitenkin jää sellainen vaikutelma, että politiikkaa oli eräänlaista AMOK -juoksua, joka olisi väistämättä päätynyt jonkinlaiseen luhistumiseen. Jopa kansanvaltuuskunnan &rdquo;finanssiministeri&rdquo; Jalo Kohonen myönsi huhtikuussa 1918, että politiikka oli ollut aivan järjetöntä. Kuten tunnettua, toiminta perustui täysin setelirahoitukseen, mikä olisi nostanut hinnat pilviin, ellei hintasäännöstely olisi hävittänyt hintoja (ja samalla myös tavaroita markkinoilta). Torikauppa kuoliintui muutamassa viikossa ja elintarvikepula oli johtamassa jonkinlaiseen katastrofiin loppukeväästä 1918 (muistuttaa muuten presidentti Nicolas Maduron talouspolitiikkaa Venezuelassa). Kesän 1918 surkeat olot vankileireillä olivat nekin osin seurausta kapinan aiheuttamasta sekasorrosta elintarvikehuollolle. Suomessa ei jostain syystä tunnu olevan kiinnostusta tutkia, miten kommunismi käytännössä toimii; kyllä siitä kevään 1918 tapahtumien perusteella jo jotain vinkkejä (väitöskirjan?) saa. Käsittääkseni punakaartin taloudenpidosta ei ole olemassa kuin Paula Vennolan pro gradu &ndash;työ Turun yliopistossa.</p><p>Historioitsijat eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole kiinnostuneita taloudesta. Heitä kiinnostavat vain henkilöhahmot, taistelut ja väkivalta. Itsekin muistan miten koulussa Ranskan vallankumouksen yhteydessä puhuttiin vain väkivallista (giljotiinista, Maria Antoinettesta jne.) ja sodista. Mielen jäi käsitys siitä, että jakobiinit menettivät otteensa vallankumouksesta, kun ihmiset kyllästyivät terroriin. Yllättävää oli myöhemmin tutustua (nobelisti) Thomas Sargentin and François Velden kirjoitukseen Ranskan vallankumouksesta. Sargent ja Velde osoittivat, että tosiasiassa vallankumous luhistui taloudelliseen katastrofiin (hyperinflaatioon, maailmanhistorian ehkä kattavimpaan säännöstelyyn ja talouspulaan). Olisiko näin käynyt myös Suomessa kesällä 1918? Vaikea sanoa, mutta olisi se varmaan ollut kauheaa aikaa.</p><p>Stalin: <a href="https://histdoc.net/historia/1917-18/stalin1917.html" title="https://histdoc.net/historia/1917-18/stalin1917.html">https://histdoc.net/historia/1917-18/stalin1917.html</a></p><p>Sarget &amp; Velde: <a href="https://www.journals.uchicago.edu/doi/abs/10.1086/261992">https://www.journals.uchicago.edu/doi/abs/10.1086/261992</a></p><p>Väinö Tanner (1957) Kuinka se oikein tapahtui. WSOY. Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tammikuussa alkaneen kapinan käsittely julkisuudessa on edennyt vanhoja latuja; kansalaissota tuntuu alkaneen vasta huhtikuussa 1918 ja sodan tärkeimmäksi aiheeksi näyttää taas kerran muodostuneen valkoisen puolen väkivalta.

Aika vähän on saatu lisää tietoa ja ymmärrystä siitä, miksi tällaiseen järjettömään sotaan mentiin. Miksi ihmeessä sos.dem puoluetoimikunta antoi epäsuoran valtakirjan kapinan aloittamiseen? Suomi taitaa olla ainoa maa maailmassa, jossa demokraattisesti toimiva puolue päättää aloittaa kapinan demokraattisia instituutioita (hallitusta ja eduskuntaa) vastaan. Toki tapa, jolla puolueneuvosto 19.-22. tammikuuta saatiin tavuteltua täydentämään puoluetoimintaa sotaintoisilla lisäjäsenillä, oli enemmän tai vähemmän epärehellinen ja toki päätös tehtiin melkoiseen paineen alla, mutta kuitenkin edettiin ainakin periaatteessa pykälien mukaan. Ero on aikamoinen, jos verrataan Suomen tapahtumia vaikka kenraali Francisco Francon aloittamaan kapinaan Espanjassa 1936. Ei siinä äänestetty, yhtä vähän kuin Vladimir Lenin äänestytti puolue-elimiä Venäjällä marraskuussa 1917, eikä Bela Kunin kapina Unkarissa vaikuttanut järin demokraattiselta sekään.

On ehkä enemmänkin sosiaalipsykologian heiniä selittää, miksi sellainen kollektiivinen hulluus valtasi niinkin monet fiksuina pidetyt ihmiset, jopa monet kansanedustajat. Emme ehkä koskaan saa tietää totuutta sitä, koska harva kapinan johtajista osoitti mitään katumuksen merkkejä. Kukaan ei ole kertomassa Maarit Tastulan ohjelmassa, ”miksi päästin tämän helvetin irti”. Jotkut, kuten Edward Gylling toki välillä olivat jonkinlaisissa omantunnontuskissa (ks. esim. Väinö Tannerin kirja vuodelta 1957), mutta heidänkin mielensä muuttui ajan mittaan, eikä totuuden kertomiselle tainnut olla aina edes edellytyksiä.

Toki on niin, että Suomen tapahtumia on vaikea ymmärtää ilman Neuvosto-Venäjän vaikutusta. Ilman kommunistien vallankaappausta marraskuussa 1917 ei Suomessa olisi ollut kansalaissotaa. Neuvosto-Venäjä oli varsin kaksinaamainen suhteessa Suomeen. Se yllytti vasemmistoa kapinaan (lukekaa vaikka Josef Stalinin puhe SDP:n puoluekokouksessa Tampereella marraskuussa 1917) ja toimitti valtavan määrin aseita punakaartille (kapinallisille) ennen sotaa. Toki se tunnusti Suomen itsenäisyyden vuodenvaihteessa 1917/1918, vaikka oli jo maalikuussa (maalikuun 1. 1918) valmis tekemään kansanvaltuuskunnan (siis kapinallisten) kanssa valtiosopimuksen. Menettely muistuttaa hieman ns. Terijoen (Kuusisen) hallituksen kasassa tehtyä sopimusta joulukuussa 1939. Punaisten hävittyä sotansa Neuvosto-hallitus tosin tunnusti Suomen laillisen hallituksen tosiasiasiallisesti aloittaessaan (tuloksettomaksi jääneet) rahanneuvottelut Suomen hallituksen edustajien kanssa elokuussa 1918.  Kaksinaamaiseksi voi tietikin kutsua myös Neuvosto-Venäjän suhdetta Suomesta paenneisiin punakaartilasiin ja muihin oloihin tyytymättömiin: heille oltiin tarjoavinaan turvapaikkaa ja parempaa elämää, mutta todellisuudessa heidät tuhottiin kuin pahimmatkin rikolliset.

Ekonomistina on hieman jäänyt kaivelemaan, miten vähän kansanvaltuuskunnan ”talouspolitiikkaa” on arvioitu historian kirjoituksessa. Kuitenkin jää sellainen vaikutelma, että politiikkaa oli eräänlaista AMOK -juoksua, joka olisi väistämättä päätynyt jonkinlaiseen luhistumiseen. Jopa kansanvaltuuskunnan ”finanssiministeri” Jalo Kohonen myönsi huhtikuussa 1918, että politiikka oli ollut aivan järjetöntä. Kuten tunnettua, toiminta perustui täysin setelirahoitukseen, mikä olisi nostanut hinnat pilviin, ellei hintasäännöstely olisi hävittänyt hintoja (ja samalla myös tavaroita markkinoilta). Torikauppa kuoliintui muutamassa viikossa ja elintarvikepula oli johtamassa jonkinlaiseen katastrofiin loppukeväästä 1918 (muistuttaa muuten presidentti Nicolas Maduron talouspolitiikkaa Venezuelassa). Kesän 1918 surkeat olot vankileireillä olivat nekin osin seurausta kapinan aiheuttamasta sekasorrosta elintarvikehuollolle. Suomessa ei jostain syystä tunnu olevan kiinnostusta tutkia, miten kommunismi käytännössä toimii; kyllä siitä kevään 1918 tapahtumien perusteella jo jotain vinkkejä (väitöskirjan?) saa. Käsittääkseni punakaartin taloudenpidosta ei ole olemassa kuin Paula Vennolan pro gradu –työ Turun yliopistossa.

Historioitsijat eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole kiinnostuneita taloudesta. Heitä kiinnostavat vain henkilöhahmot, taistelut ja väkivalta. Itsekin muistan miten koulussa Ranskan vallankumouksen yhteydessä puhuttiin vain väkivallista (giljotiinista, Maria Antoinettesta jne.) ja sodista. Mielen jäi käsitys siitä, että jakobiinit menettivät otteensa vallankumouksesta, kun ihmiset kyllästyivät terroriin. Yllättävää oli myöhemmin tutustua (nobelisti) Thomas Sargentin and François Velden kirjoitukseen Ranskan vallankumouksesta. Sargent ja Velde osoittivat, että tosiasiassa vallankumous luhistui taloudelliseen katastrofiin (hyperinflaatioon, maailmanhistorian ehkä kattavimpaan säännöstelyyn ja talouspulaan). Olisiko näin käynyt myös Suomessa kesällä 1918? Vaikea sanoa, mutta olisi se varmaan ollut kauheaa aikaa.

Stalin: https://histdoc.net/historia/1917-18/stalin1917.html

Sarget & Velde: https://www.journals.uchicago.edu/doi/abs/10.1086/261992

Väinö Tanner (1957) Kuinka se oikein tapahtui. WSOY. Helsinki

]]>
1 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254029-kapina#comments Kansalaissota Ranskan vallankumous Venäjä Wed, 18 Apr 2018 20:07:47 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254029-kapina
Mielenkiintoisia tietoja Venäjästä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254009-mielenkiintoisia-tietoja-venajasta <p><strong>Mielenkiintoisia tietoja Venäjästä</strong></p><p><em>Suoraan Venäjän Helsingin -suurlähetystön seinältä</em>; <a href="https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/mielenkiintoisia-tietoja-venajasta"><u>https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/mielenkiintoisia-tietoja-venajasta</u></a> &nbsp;</p><ol><li><p>22 mertä huuhtoo Venäjän Federaation rantoja.</p></li><li><p>1/3 Venäjän alueesta sijaitsee napapiirin pohjoispuolella.</p></li><li><p>Lyhyin välimatka Venäjän ja USA:n välillä on 4 km.</p></li><li><p>Kremlin muuri on 2235 metriä pitkä.</p></li><li><p>Siperian Oimjakon-kylässä, joka on pohjoisen pallonpuoliskon kylmin paikka, mitattiin kerran -73 C.</p></li><li><p>Maatuska-puunukke (ven. matrjoshka) syntyi Japanissa.Venäjän tunnetuimman matkamuiston esiäiti on japanilainen Fukuruma-nukke.jo muutama vuotta myöhemmin Maatuska-nukke asetettiin näytteille Pariisin kansainvälisillä messuilla ja palkittiin mitalilla.</p></li><li><p>Ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs oli venäläinen Aleksandra Kollontai, joka toimi Ruotsissa 1940-luvulla.</p></li></ol><p>*</p><p>Sitä paitsi samoista lähteensilmistä löytyy myös avain siihen, kuka oli se <strong>Suomesta karkoitettu</strong> venäläinen diplomaatti.&nbsp; Hänen nimensä on poistettu Venäjän suurlähetystön Helsingin diplomaattilistalta.&nbsp; Hän ei siis ole tässä listassa.&nbsp;</p><p>Mutta oli vielä maaliskuussa.</p><p>*</p><p>Sitä paitsi samoista lähteistä löytyy <strong>mielenkiintoista basketball-diplomatiaa</strong>;</p><p><a href="https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/uutiset/-/asset_publisher/tyHygouM6cxm/content/urheiludiplomatia"><u>https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/uutiset/-/asset_publisher/tyHygouM6cxm/content/urheiludiplomatia</u></a></p><p>&rdquo;<em>6. huhtikuuta Venäjän Helsingin suurlähetystön urheilukeskuksessa pidettiin ystävyyskoripallo-ottelu Venäjän ja (nimi) diplomaattien välillä.&nbsp; Pelaajien ystäviä, kollegoja &nbsp;ja perheenjäseniä tuli kannustamaan joukkueita mahdollisimman ystävällisessä tunnelmassa ja pelaajat osoittivat sekä hyvää koripallotaitoa, että tahtoa voittoon.</em></p><p><em>Urheilutilaisuus ei ainoastaan todistanut Venäjän ja (nimi) diplomaattien hyvää fyysistä kuntoa, vaan siitä myös tuli askel eteenpäin maittemme välisten ystävyyssuhteiden- ja yhteisymmärryksen vahvistamisessa.&rdquo;</em></p><p>BTW: niin, <strong>minkä maan diplomaattien</strong> kanssa Venäjä pelasi ystävyyskoripallo-ottelun?&nbsp; Arvaapa!</p><p>Voin helpottaa: Se ei ollut Suomi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mielenkiintoisia tietoja Venäjästä

Suoraan Venäjän Helsingin -suurlähetystön seinältä; https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/mielenkiintoisia-tietoja-venajasta  

  1. 22 mertä huuhtoo Venäjän Federaation rantoja.

  2. 1/3 Venäjän alueesta sijaitsee napapiirin pohjoispuolella.

  3. Lyhyin välimatka Venäjän ja USA:n välillä on 4 km.

  4. Kremlin muuri on 2235 metriä pitkä.

  5. Siperian Oimjakon-kylässä, joka on pohjoisen pallonpuoliskon kylmin paikka, mitattiin kerran -73 C.

  6. Maatuska-puunukke (ven. matrjoshka) syntyi Japanissa.Venäjän tunnetuimman matkamuiston esiäiti on japanilainen Fukuruma-nukke.jo muutama vuotta myöhemmin Maatuska-nukke asetettiin näytteille Pariisin kansainvälisillä messuilla ja palkittiin mitalilla.

  7. Ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs oli venäläinen Aleksandra Kollontai, joka toimi Ruotsissa 1940-luvulla.

*

Sitä paitsi samoista lähteensilmistä löytyy myös avain siihen, kuka oli se Suomesta karkoitettu venäläinen diplomaatti.  Hänen nimensä on poistettu Venäjän suurlähetystön Helsingin diplomaattilistalta.  Hän ei siis ole tässä listassa. 

Mutta oli vielä maaliskuussa.

*

Sitä paitsi samoista lähteistä löytyy mielenkiintoista basketball-diplomatiaa;

https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/uutiset/-/asset_publisher/tyHygouM6cxm/content/urheiludiplomatia

6. huhtikuuta Venäjän Helsingin suurlähetystön urheilukeskuksessa pidettiin ystävyyskoripallo-ottelu Venäjän ja (nimi) diplomaattien välillä.  Pelaajien ystäviä, kollegoja  ja perheenjäseniä tuli kannustamaan joukkueita mahdollisimman ystävällisessä tunnelmassa ja pelaajat osoittivat sekä hyvää koripallotaitoa, että tahtoa voittoon.

Urheilutilaisuus ei ainoastaan todistanut Venäjän ja (nimi) diplomaattien hyvää fyysistä kuntoa, vaan siitä myös tuli askel eteenpäin maittemme välisten ystävyyssuhteiden- ja yhteisymmärryksen vahvistamisessa.”

BTW: niin, minkä maan diplomaattien kanssa Venäjä pelasi ystävyyskoripallo-ottelun?  Arvaapa!

Voin helpottaa: Se ei ollut Suomi.

]]>
1 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254009-mielenkiintoisia-tietoja-venajasta#comments Diplomaattien karkotus Kolmas sihteeri Skripal Suomi Venäjä Wed, 18 Apr 2018 13:00:02 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254009-mielenkiintoisia-tietoja-venajasta
Iskeekö Venäjän lipominen suomalaisten omaan nilkkaan? http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254008-iskeeko-venajan-lipominen-suomalaisten-omaan-nilkkaan <p>Olipa kerran Suomen valtio ja sen enemmistöomistama energiayhtiö Fortum, joka lähti vuosikymmen sitten liput liehuen Venäjän markkinoita valtaamaan.</p><p>Alkuvuodet olivat tuloksellisesti surkeita. Sitten iski vielä jääkausi lännen ja Venäjän välille jälkimmäisen valloitettua Ukrainalta Krimin härskisti vuonna 2014. Tästä seurasi myös ruplan romahdus ja Venäjälle talouskriisi.</p><p>Fortum on onnistunut tähän asti surffaamaan läpi länsi-Venäjä-pakotekriisin kuin ei mitään. Vuoden 2015 elokuussa, keskellä suurten kansainvälisten erimielisyyksien, se teki lopullisen päätöksensä lähteä mukaan Fennovoiman ydinvoimalaan, jonka suomalaiset siis tekevät Pyhäjoelle yhdessä venäläisten kanssa.</p><p>Käytännössä Fortum pelasti tuolloin ydinvoimalahankkeen jatkon, mikä monien asiantuntijoiden mukaan ei perustunut suoraan liiketaloudelliseen yhtälöön vaan se oli poliittinen peliliike, koska yhtiöllä oli huomattavan paljon panoksia Venäjällä. Sitä voi pitää suoranaisena lipomisena, koska <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/97808-fortum-antoi-periksi-lahtee-fennovoimaan-ilman-venaja-ehtoaan">yhtiö ei saanut tuolloin läpi tavoitettaan vesivoimakiistassa</a>.</p><p>Nyt Fortum on joutunut uuteen tilanteeseen, jossa vanhat Venäjä-myönteiset teot eivät välttämättä paljoa paina. Venäjän hallituksen virallisessa Rossijskaja Gazeta -lehdessä julkaistiin viime viikolla kirjoitus, jonka mukaan Suomen valtion enemmistöomistamasta Fortumista &rdquo;on tullut todellinen uhka paitsi energia- myös Venäjän muulle turvallisuudelle&rdquo;.&nbsp;</p><p>Fortum itse aikoo ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin väärien tietojen levittämisestä Venäjällä. Asia on mennyt myös valtiolliselle tasolle, sillä Suomen pääministeri <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/hallitus-aikoo-puuttua-venajan-lokakampanjaan-fortumista-sipila-asia-nostetaan-keskusteluissa-esille-6720841">Juha Sipilä (kesk.) on sanonut &rdquo;nostavansa asian keskusteluissa esille&rdquo;.</a></p><p>Puhutaan jo sen verran isoilla kirjaimilla, että Fortumin Venäjä-riski on havahduttanut monet. Esimerkiksi vanha Venäjän-bisneksen osaaja <a href="https://www.uusisuomi.fi/raha/246469-venajan-bisneksen-konkari-kim-gran-varoittaa-fortumia-katsokaa-mita-shellille-kavi-2006">Kim Gran on tuonut esille öljy-yhtiö Shellin vastoinkäymiset</a> Venäjällä runsaat kymmenen vuotta sitten. Jättimäinen länsiyhtiö joutui silloin vetäytymään Sakhalin Energy -projektistaan.</p><p>Rajuimmat spekuloijat puhuvat suoremmin &rdquo;konfiskaation&rdquo; mahdollisuudesta, eli siitä, että Fortumin omaisuutta voisi päätyä Venäjän haltuun. Tällaista kieltä on käyttänyt esimerkiksi Helsingin yliopiston Renvall-instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtori <a href="http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253937-venalaista-rahahtelya-ja-suomen-paattomat-paattajat">Arto Luukkanen Uuden Suomen Puheenvuorossa</a>.</p><p>Osakemarkkinoilla Granin ja Luukkasen esiin tuomia pelkoja ei ole otettu ainakaan tähän mennessä vakavasti. Tosin eilen Fortumin osake vähän heilahteli, minkä taustatekijäksi kansainvälinen uutistoimisto Bloomberg nosti poliittiset riskit Venäjällä ja siihen liittyen <a href="https://www.uusisuomi.fi/raha/246469-venajan-bisneksen-konkari-kim-gran-varoittaa-fortumia-katsokaa-mita-shellille-kavi-2006">Uudessa Suomessa ilmestyneen Kim Gran -jutun</a>.</p><p>Fortumia seuraavat osakeanalyytikot tiedostavat kyllä Venäjään liittyvän poliittisen riskin, mutta suureen dramatiikkaan ei analyysitaloissa uskota. Jos uskottaisiin, alkaisi myös osake kärsiä, sillä viime vuonna Fortumin voitoista syntyi jo yli kolmannes Venäjällä.</p><p>Tulosta siellä pitäisi nykymuotoisesta Fortumista syntyä jatkossakin vähintään viime vuoden kaltaiset <a href="https://www.fortum.fi/media/2018/02/fortumin-tilinpaatostiedote-2017-vahva-tulos-ja-strategian-tehokas-toteutus-ehdotettu">noin 300 miljoonaa euroa</a>, jotta Fortumin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9238091">massiivinen Venäjän-operaatio</a> alkaisi näyttää pitkässä juoksussa kannattavalta, arvioi eräs Uuden Suomen haastattelema analyytikko. Oman lisänsä tuo Uniper, jonka Venäjän-bisneksistä pitäisi ropista jatkossa lisää tuohta Fortumille.</p><p>Varsinaista omistukseen liittyvää riskiä konkreettisempi riski on Venäjän ruplan arvoon liittyvä epävarmuus. Ruplan heikkeneminen tarkoittaa Fortumin näkökulmasta aina pienempää euromääräistä tulosta ja päinvastoin.</p><p>Viime kädessä Fortumin riskipeli venäläisten kanssa on koko Suomen kansaa koskettavaa riskipeliä, joka voi lopulta iskeä omaan nilkkaan. Fortum maksoi tänä keväänä <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/valtiolle-tulossa-mahtava-osinkopotti---nain-monta-lastensairaalaa-summalla-voisi-rakentaa/ZpCg8kRG">valtion kassaan puolisen miljardia euroa osinkoja</a>, mikä oli noin puolet valtion saamista osinkotuloista.</p> Olipa kerran Suomen valtio ja sen enemmistöomistama energiayhtiö Fortum, joka lähti vuosikymmen sitten liput liehuen Venäjän markkinoita valtaamaan.

Alkuvuodet olivat tuloksellisesti surkeita. Sitten iski vielä jääkausi lännen ja Venäjän välille jälkimmäisen valloitettua Ukrainalta Krimin härskisti vuonna 2014. Tästä seurasi myös ruplan romahdus ja Venäjälle talouskriisi.

Fortum on onnistunut tähän asti surffaamaan läpi länsi-Venäjä-pakotekriisin kuin ei mitään. Vuoden 2015 elokuussa, keskellä suurten kansainvälisten erimielisyyksien, se teki lopullisen päätöksensä lähteä mukaan Fennovoiman ydinvoimalaan, jonka suomalaiset siis tekevät Pyhäjoelle yhdessä venäläisten kanssa.

Käytännössä Fortum pelasti tuolloin ydinvoimalahankkeen jatkon, mikä monien asiantuntijoiden mukaan ei perustunut suoraan liiketaloudelliseen yhtälöön vaan se oli poliittinen peliliike, koska yhtiöllä oli huomattavan paljon panoksia Venäjällä. Sitä voi pitää suoranaisena lipomisena, koska yhtiö ei saanut tuolloin läpi tavoitettaan vesivoimakiistassa.

Nyt Fortum on joutunut uuteen tilanteeseen, jossa vanhat Venäjä-myönteiset teot eivät välttämättä paljoa paina. Venäjän hallituksen virallisessa Rossijskaja Gazeta -lehdessä julkaistiin viime viikolla kirjoitus, jonka mukaan Suomen valtion enemmistöomistamasta Fortumista ”on tullut todellinen uhka paitsi energia- myös Venäjän muulle turvallisuudelle”. 

Fortum itse aikoo ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin väärien tietojen levittämisestä Venäjällä. Asia on mennyt myös valtiolliselle tasolle, sillä Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut ”nostavansa asian keskusteluissa esille”.

Puhutaan jo sen verran isoilla kirjaimilla, että Fortumin Venäjä-riski on havahduttanut monet. Esimerkiksi vanha Venäjän-bisneksen osaaja Kim Gran on tuonut esille öljy-yhtiö Shellin vastoinkäymiset Venäjällä runsaat kymmenen vuotta sitten. Jättimäinen länsiyhtiö joutui silloin vetäytymään Sakhalin Energy -projektistaan.

Rajuimmat spekuloijat puhuvat suoremmin ”konfiskaation” mahdollisuudesta, eli siitä, että Fortumin omaisuutta voisi päätyä Venäjän haltuun. Tällaista kieltä on käyttänyt esimerkiksi Helsingin yliopiston Renvall-instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan yliopistolehtori Arto Luukkanen Uuden Suomen Puheenvuorossa.

Osakemarkkinoilla Granin ja Luukkasen esiin tuomia pelkoja ei ole otettu ainakaan tähän mennessä vakavasti. Tosin eilen Fortumin osake vähän heilahteli, minkä taustatekijäksi kansainvälinen uutistoimisto Bloomberg nosti poliittiset riskit Venäjällä ja siihen liittyen Uudessa Suomessa ilmestyneen Kim Gran -jutun.

Fortumia seuraavat osakeanalyytikot tiedostavat kyllä Venäjään liittyvän poliittisen riskin, mutta suureen dramatiikkaan ei analyysitaloissa uskota. Jos uskottaisiin, alkaisi myös osake kärsiä, sillä viime vuonna Fortumin voitoista syntyi jo yli kolmannes Venäjällä.

Tulosta siellä pitäisi nykymuotoisesta Fortumista syntyä jatkossakin vähintään viime vuoden kaltaiset noin 300 miljoonaa euroa, jotta Fortumin massiivinen Venäjän-operaatio alkaisi näyttää pitkässä juoksussa kannattavalta, arvioi eräs Uuden Suomen haastattelema analyytikko. Oman lisänsä tuo Uniper, jonka Venäjän-bisneksistä pitäisi ropista jatkossa lisää tuohta Fortumille.

Varsinaista omistukseen liittyvää riskiä konkreettisempi riski on Venäjän ruplan arvoon liittyvä epävarmuus. Ruplan heikkeneminen tarkoittaa Fortumin näkökulmasta aina pienempää euromääräistä tulosta ja päinvastoin.

Viime kädessä Fortumin riskipeli venäläisten kanssa on koko Suomen kansaa koskettavaa riskipeliä, joka voi lopulta iskeä omaan nilkkaan. Fortum maksoi tänä keväänä valtion kassaan puolisen miljardia euroa osinkoja, mikä oli noin puolet valtion saamista osinkotuloista.

]]>
37 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254008-iskeeko-venajan-lipominen-suomalaisten-omaan-nilkkaan#comments Kotimaa Turpo Venäjä Wed, 18 Apr 2018 12:52:51 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254008-iskeeko-venajan-lipominen-suomalaisten-omaan-nilkkaan